Saanko tehtyä omia tekstuureja ihan paintilla vaan?

Toki. Vaan luonnollisesti vähemmän harmaita hiuksia aiheuttavia ohjelmiakin on. Photoshop, GIMP yms.

Millä saan tehtyä animaatioita mm. hahmoille?

Ja millä saan tehtyä omia hahmomalleja ym.?

Blender käy molempiin. Youtubet ja netti on pullollaan tutoriaaleja joilla pitäisi päästä alkuun. Toki jos on jokunen tonni lojumassa tyhjänpanttina, niin 3ds max ja Maya on eittämättä paras vaihtoehto. Blenderillä pötkit kuitenkin pitkälle ainakin näin alkuun.

Lainasi modernipoika aanko tehtyä omia tekstuureja ihan paintilla vaan?
Toki. Vaan luonnollisesti vähemmän harmaita hiuksia aiheuttavia ohjelmiakin on. Photoshop, GIMP yms.

Lainasi modernipoika:Millä saan tehtyä animaatioita mm. hahmoille?

Ja millä saan tehtyä omia hahmomalleja ym.?
Blender käy molempiin. Youtubet ja netti on pullollaan tutoriaaleja joilla pitäisi päästä alkuun. Toki jos on jokunen tonni lojumassa tyhjänpanttina, niin 3ds max ja Maya on eittämättä paras vaihtoehto. Blenderillä pötkit kuitenkin pitkälle ainakin näin alkuun.

Kiitos näistä!

Juu Blenderin, Gimbin ja ehkä inkscapen perusteet kannattaa harjotella jos haluaa pelejä ihan omatoimisesti säätää.

Ei kannata silti liikaa noiden kanssa hakata päätä pöytään vaan pitää ensimmäiset peliprojektit melko pieninä. Suositelen esimerkiksi rajoittamaan itseä ajallisesti ja tekemään aluksi vain parista päivästä viikkoon kestäviä pienempiä peliprojekteja.

Kunniahimoisemmat peli-ideat ja muut jotka saattavat näitä tehdessä tulla mieleen kannattaa kirjoittaa ylös tulevaisuutta varten.

Syy miksi ei kannata lähteä heti niiden unelmapelien kimppuun on se että niiden kehittäminen on merkittävästi helpompaa ja monin kerroin nopeampaa kun on jonkin verran kokemusta vyön alla. Erityisesti paskan koodin korjaaminen ja suurten hierarkisten muutosten toteuttaminen on sitä työläämpää mitä pidemmällä projektissa on. Jos nämä virheet on tehnyt aikaisemmassa projektissa niin niitä on sitten helpompi taas välttää.

Tuli osallistuttua tuohon Finnish Game Jamiin joka on osana Global Game Jamia. Tällä kertaa sai pelistä jopa videokuvaa kun opettelin käyttämään tuota Nvidian Shadow play ominaisuutta.

Voodoo Totems
https://www.youtube.com/watch?v=7kie9aH0F6s

Pelissä on tarkoituksena matchata joko pysty tai sivusuunnassa värejä tai naamoja. Voit käännellä toteemeja painamalla alla löytyviä pääkalloja. Voit myös varastoida yhden toteeminpalasen mutta huomioi toki että voit varastoida vain yhden kerrallaan joten yrittäessä varastoida toista vanha pala tipahtaa kyseisen totemiin päälimmäiseksi.

Aloitettiin kaverin kanssa pelin tekeminen. GameMakerilla. Hyvin yksinkertainen softa, mutta hyvä alkuun. Koodeja osataan kirjoittaa vain muutamia, mutta opitaan kokoajan. Tästä ei varmaan tule mitään, mutta jos tulee, siitä tulee mahtavaa. Tavoite: Undertalen kaltainen roolipeli.

Aloitettiin kaverin kanssa pelin tekeminen. GameMakerilla. Hyvin yksinkertainen softa, mutta hyvä alkuun. Koodeja osataan kirjoittaa vain muutamia, mutta opitaan kokoajan. Tästä ei varmaan tule mitään, mutta jos tulee, siitä tulee mahtavaa. Tavoite: Undertalen kaltainen roolipeli.

Kannattaa ensiksi yrittää ihan perus tasoloikkapeliä tai ensimmäisten zeldojen tyylistä hack-and-slashia. Oikeasti. On todella vaikeaa heti ensimmäiseksi yrittää tehdä jotain noin "vaikeaa".

Juu tehdään muutakin samalla, jotta opimme käyttämään GameMakeria täysin. Todennäköisesti juuri jokin yksinkertainen isometrinen hack ja slash peli.

Aloitettiin kaverin kanssa pelin tekeminen. GameMakerilla. Hyvin yksinkertainen softa, mutta hyvä alkuun. Koodeja osataan kirjoittaa vain muutamia, mutta opitaan kokoajan. Tästä ei varmaan tule mitään, mutta jos tulee, siitä tulee mahtavaa. Tavoite: Undertalen kaltainen roolipeli.

Onnea ja iloa yritykseen.

GameMaker edelleen ihan pätevä simppeli pelimoottori ja editori simppelien pelien vääntämiseen ja mikäli myöhemmin siirtyy Unityyn tai Unrealiin niin varmaan on jo jonkun verran pohjatietämystä pelilogiikasta, scriptauksesta ja muusta taustalla pehmentämässä laskua.

Juu kiitos. Vuosiahan tässä kyllä menee, mutta tarkoitus on tehdä pelistä sisältörikas. Jossain vaiheessa olisi aikeita Kickstartata kyseinen projekti, mutta aikaa on siihenkin vielä vuosia. Eipä vielä ole muuta kasassa kun tarinan pohja ja yksi yllättävän moniulotteinen hahmo. Myöhemmin päivittelen tilannetta tänne ketjuun

Tuli tuossa viimeviikolla osallistuttua Ludum Dare 35 Game Jamiin viiden kaverin kanssa, ideana oli siis tehdä 72 tunnissa peli ennalta äänestetylä teemalla joka oli tällä kertaa shapeshift.

Itse olin pääosin vastuussa äänipuolesta, musan tekemiseen kun uppoutui aluksi niin tuli vähän kiire loppujen äänten kanssa, mutta ihan hyvä siitä tuli aikaan nähden.

http://ludumdare.com/compo/ludum-dare-35/?action=preview&uid=39827

Juu kiitos. Vuosiahan tässä kyllä menee, mutta tarkoitus on tehdä pelistä sisältörikas. Jossain vaiheessa olisi aikeita Kickstartata kyseinen projekti, mutta aikaa on siihenkin vielä vuosia. Eipä vielä ole muuta kasassa kun tarinan pohja ja yksi yllättävän moniulotteinen hahmo. Myöhemmin päivittelen tilannetta tänne ketjuun

Ei kannata ajatella kehitystä vuosissa, kannattaa mielummin tehdä aluksi joku köykäinen pelikelpoinen prototyyppi rajoitetussa ajassa alkaa siitä sitten iteroimaan projektia eteenpäin lisäämällä, poistamalla ja hiomalla ominaisuuksia kunnes sitä on hauska pelata.

On tärkeää että pelistä saa valmiiksi jonkin sortin pelattavan prototyypin viikossa tai parissa jotta pääsette mahdollisimman nopeasti tekemään pelistä hauskan ennen kuin alatte vääntämään siihen sisältöä. Kun on pelattavaa ja testailtavaa niin se motivoi myös pelin loppuunviemisessä.

Hauska lukea että jengi jaksaa vääntää omia projekteja, hyvä homma! Itellä pitkään ollu haave alkaa omatoimisesti opettelemaan pelintekoa ja myöhemmin kouluun ja siitä ammatti (pitkän tähtäimen suunnitelma siis). Kuten täälläkin jo todettu ja kaikki tietää niin hemmetisti pitäs olla aikaa omistaa tähän proggikseen ja nyt ensimmäistä kertaa näyttäis siltä että pystyis panostamaan. Pohjaa ei ole sitten minkäänlaista, muuta kuin itse pelaamista 5 vuotiaasta asti ja järjetön mielenkiinto ja intohimo alaa kohtaan. Gamereactor Academyn maksoin ja kävin nettiluennot viime vuonna. Sieltä sai jo hyvää osviittaa siitä, millaista työskentely alalla on, mitä se vaatii ja millaisissa rooleissa on mahdollista työskennellä. Into vain kasvoi sen myötä.

Minkä takia siis tänne alan avautumaan omasta elämästäni on se, että ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä omatoimisen opiskelun alkuun pääsemiseksi. Eli kannattaako alkaa vääntää Gamemakerilla ideoita läjään ja opetella samalla basic ohjelmistoa ja mitä muuta voin tehdä? Lukea aiheesta, piirtää, kirjoittaa, näprätä ohjelmia, ihan mitä vain mikä kartuttaisi omaa osaamista!

Jos joku kokeneempi jaksaa antaa vinkkiä niin kiitosta jo etukäteen. Jotain alan joka tapauksessa tekemään, ei mistään haittaa voi olla

Hauska lukea että jengi jaksaa vääntää omia projekteja, hyvä homma! Itellä pitkään ollu haave alkaa omatoimisesti opettelemaan pelintekoa ja myöhemmin kouluun ja siitä ammatti (pitkän tähtäimen suunnitelma siis). Kuten täälläkin jo todettu ja kaikki tietää niin hemmetisti pitäs olla aikaa omistaa tähän proggikseen ja nyt ensimmäistä kertaa näyttäis siltä että pystyis panostamaan. Pohjaa ei ole sitten minkäänlaista, muuta kuin itse pelaamista 5 vuotiaasta asti ja järjetön mielenkiinto ja intohimo alaa kohtaan. Gamereactor Academyn maksoin ja kävin nettiluennot viime vuonna. Sieltä sai jo hyvää osviittaa siitä, millaista työskentely alalla on, mitä se vaatii ja millaisissa rooleissa on mahdollista työskennellä. Into vain kasvoi sen myötä.

Minkä takia siis tänne alan avautumaan omasta elämästäni on se, että ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä omatoimisen opiskelun alkuun pääsemiseksi. Eli kannattaako alkaa vääntää Gamemakerilla ideoita läjään ja opetella samalla basic ohjelmistoa ja mitä muuta voin tehdä? Lukea aiheesta, piirtää, kirjoittaa, näprätä ohjelmia, ihan mitä vain mikä kartuttaisi omaa osaamista!

Jos joku kokeneempi jaksaa antaa vinkkiä niin kiitosta jo etukäteen. Jotain alan joka tapauksessa tekemään, ei mistään haittaa voi olla

Saat heti alkuun parhaimman vinkin. Älä laske elämääsi pelinteon varaan vaan pidä se lähinnä harrastuksena ja hanki ensin kunnon ammtti/työ ettet putoa tyhjänpäälle jos pelinteko ei lyökkään leiville. On meinaan sitten vituttavaa kun keski-iässä ei ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse ja leipäjono.

kun keski-iässä ei ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse ja leipäjono.

Kiitos tästä ja hyvää viikonloppua!

Lainasi Master Dank:kun keski-iässä ei ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse ja leipäjono.

Kiitos tästä ja hyvää viikonloppua!

Eipä mitään hyvät viikonloput vain sinullekkin!

Kuten Master Dank sanoi melko suoraan, pelinteosta on aika vaikeaa tehdä itselleen varmaa ammattia. Kiinnostus on kuitenkin hyvä lähtökohta, ja kyllä alaan tutustua kannattaa. Game Maker on ihan hyvä tapa aloittaa ja etsiä netistä jonkinnäköistä opasta millä päästä alkuun. Unitylla tai muuten vain missään vähääkään monimutkaisemmassa tapauksessa et kuitenkaan pääse mihinkään ilman koodaustaitoa (ainakaan yksinäsi), joten se on yksi ihan hyvä kokeilulähtökohta. Internet on täynnä erilaisia oppaita erilaisiin koodikieliin, esimerkiksi Helsingin Yliopisto pitää kaikille ilmaisia javaohjelmointikursseja, joista seuraava alkanee ensi syksynä.

Tämän sivuston käyttäjistä Viper7 osannee parhaiten vastata aiheeseen ammattinäkökulmasta. Sitä ennen puhtaalle aloittelijalle Game Maker on tosiaan ihan hyvä lähtökohta, jo se antaa vähän osviittaa siihen kuinka paljon työtä yksinkertainenkin asia voi todellisuudessa teettää.

Kiitos vastauksista. Joo olen tosiaan jo 30 korvilla ja toistakymmentä vuotta täyspäiväistä työelämää takana, että jospa se tuuli huuhtois jotain muuta ku meikäläisen persettä ;D Harrastuksestahan se totta kai lähtee ja pitkäjänteisestä omatoimisesta tekemisestä. Lähinnä avasin vain että jos taitoa ja intoa riittää niin jopa ammatti olisi haaveena.

GameSalad, Game maker ja unity on varmasti hyviä ohjelmia. Saladilla jopa rupesin kikkailemaan kun sivuilta löytyi simppeli tutoriaali. Ohjelmointiputkan sivuilta tsekattu javascript ja C++ oppaat ja ne otan ainakin syyniin. Unitya sitten joskus kun pohjaa vähän on. Kyllähän aloittelijallekin näyttäisi löytyvän manuaaleja kunhan jaksaa ettiä. Ohjelmointikurssi on hyvä vinkki, täytyy ottaa asiasta selvää! Pitää vaan alkaa opiskelemaan ja tekemään, sillä kait sitä oppii. Ja koulun penkille mahdollisesti hankkimaan lisää osaamista jos luoja suo.

Saat heti alkuun parhaimman vinkin. Älä laske elämääsi pelinteon varaan vaan pidä se lähinnä harrastuksena ja hanki ensin kunnon ammtti/työ ettet putoa tyhjänpäälle jos pelinteko ei lyökkään leiville. On meinaan sitten vituttavaa kun keski-iässä ei ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse ja leipäjono.

Itseasiassa pelikehityks on yksi ehkä monipuolisimmista ja haasteellisimmista ohjelmistokehityksen aloja. Kokenut pelikoodari pystyy kyllä tarvittaessa muuttumaan sovelluskehittäjäksi ilman suurempia ongelmia. Suosittelen lämpimästi kaikkia ohjelmistokehitykseen suuntaavia opiskelijoita koodaamaan pelejä omalla ajallaan niin saa perusteet aika hyvin haltuun.

Ohjelmointiputkan sivuilta tsekattu javascript ja C++ oppaat ja ne otan ainakin syyniin. Unitya sitten joskus kun pohjaa vähän on.

Suoraan vaan C#:n ja Unityn kimppuun jonkun aloittelijoille suunnatun tutoriaalin kanssa. Pääsee nopeasti vauhtiin ja mokoma asentaa nykyään jopa visual studionkin koneelle niin oppii kunnon editorinkin käyttöä heti samalla. Ohjelmointi putka on vähän aikansa elänyt, muistan lukeneeni sitä joskus 2000-luvulla ammattikoulussa.

C/C++ on nykypäivänä aivan turhan vaikea aloittelijalle ja huomattavasti helpompi opetella kun osaa jo jonkun staattisesti tyypitetyn kielen kuten C# tai Java. Saa sitten tarvittaessa rauhassa repiä hiuksiaan compiler säätöjen kanssa, projektiasetusten sekä muistinhallinnan kanssa jotka eivät ole ihan niin oleellisia asioita aloittelijalle.

C/C++ on nykypäivänä aivan turhan vaikea aloittelijalle ja huomattavasti helpompi opetella kun osaa jo jonkun staattisesti tyypitetyn kielen kuten C# tai Java. Saa sitten tarvittaessa rauhassa repiä hiuksiaan compiler säätöjen kanssa, projektiasetusten sekä muistinhallinnan kanssa jotka eivät ole ihan niin oleellisia asioita aloittelijalle.

Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että vaikka C ja C++ on vaikeampia kieliä hallita, kuin Javat ja kumppanit, niin ei ne ole mitään mahdottomuuksia. Välillä tuntuu, että jotkut koodarit tekee nuista kielistä joitain ihme mörköjä, jotka sylkee segfaulttia silmille täysin mielivaltaisesti. Molemmat kielet on täysin opeteltavissa, mutta niiden käyttö vaatii sitä, että koodari toimii huolellisesti eikä hutiloi menemään.

Ja oikeastaan, jos pitäisi nuista kielistä valita missä järjestyksessä opetella, niin minusta ihan vanha kunnon C ensin. Se on huomattavasti kompaktimpi kokonaisuus C++:n verrattuna ja siten helpompi hallita.

Zed Shaw on kirjoittanut C:stä hyvän kirjan, joka on ilmatteeksi saatavilla: http://c.learncodethehardway.org/book/ Jos seuraa täsmällisesti ukon ohjeita, niin et voi olla oppimatta vähintään perusteita C:stä.

Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että vaikka C ja C++ on vaikeampia kieliä hallita, kuin Javat ja kumppanit, niin ei ne ole mitään mahdottomuuksia. Välillä tuntuu, että jotkut koodarit tekee nuista kielistä joitain ihme mörköjä, jotka sylkee segfaulttia silmille täysin mielivaltaisesti.

Ei ne mahdottomuuksia olekkaan, editorit ja kehitysympäristöt on vaan kehittynyt vuosien saatossa melko tolkuttomasti eikä kaikkea kannata enää tehdä vaikeimman kautta.

Ja oikeastaan, jos pitäisi nuista kielistä valita missä järjestyksessä opetella, niin minusta ihan vanha kunnon C ensin. Se on huomattavasti kompaktimpi kokonaisuus C++:n verrattuna ja siten helpompi hallita.

Zed Shaw on kirjoittanut C:stä hyvän kirjan, joka on ilmatteeksi saatavilla: http://c.learncodethehardway.org/book/ Jos seuraa täsmällisesti ukon ohjeita, niin et voi olla oppimatta vähintään perusteita C:stä.

Kun tuota kirjaa katsoo niin siinä tulee heti alussa paljon aloittelijan kannalta jokseenkin turhaa tavaraa kuten Linux virtuaalikoneen asennusta, komentorivin kanssa taistelua sun muuta tauhkaa. Mokoma väittää vielä että kehitysympäristöjä ei kannata käyttää vaikka nuo ovat käytännössä vakiintunut osa nykypäivän ohjelmistokehitystä.

Esimerkiksi Visual studion Error highlight on aloittelijalle todella hyvä ominaisuus, se kertoo käytännössä lennossa käyttäjälle kun han tekee virheen ja missä. Antaa vielä virhesanoman jolla on helppo sitten googlailla vastauksia. Tämä nopeentaa oppimista ihan tolkuttomasti.
Myöhemmin hyödylliseksi tulee Intelisense eli code completion joka nopeentaa ohjemointia ihan tolkuttomasti kun ei joudu jatkuvasti etsimään ja opettelemaan ulkoa muuttujien, luokkien sun muiden nimiä.

Ei ne mahdottomuuksia olekkaan, editorit ja kehitysympäristöt on vaan kehittynyt vuosien saatossa melko tolkuttomasti eikä kaikkea kannata enää tehdä vaikeimman kautta.

Paitsi jos haluat oppia kielen ja tarvittavat työkalut.

Kun tuota kirjaa katsoo niin siinä tulee heti alussa paljon aloittelijan kannalta jokseenkin turhaa tavaraa kuten Linux virtuaalikoneen asennusta, komentorivin kanssa taistelua sun muuta tauhkaa. Mokoma väittää vielä että kehitysympäristöjä ei kannata käyttää vaikka nuo ovat käytännössä vakiintunut osa nykypäivän ohjelmistokehitystä.

Esimerkiksi Visual studion Error highlight on aloittelijalle todella hyvä ominaisuus, se kertoo käytännössä lennossa käyttäjälle kun han tekee virheen ja missä. Antaa vielä virhesanoman jolla on helppo sitten googlailla vastauksia. Tämä nopeentaa oppimista ihan tolkuttomasti.
Myöhemmin hyödylliseksi tulee Intelisense eli code completion joka nopeentaa ohjemointia ihan tolkuttomasti kun ei joudu jatkuvasti etsimään ja opettelemaan ulkoa muuttujien, luokkien sun muiden nimiä.

Ensiksi, siinä alussa sanotaan, ettei se ole aloittelijan opas vaan suositeltavaa on, että jokin kieli on jo ennestään taustalla. Toiseksi, UNIX-pohjaisessa ympäristössä C:llä ohjelmointi on helpompaa. Kolmanneksi, yhdellekkään koodarille terminaalin käyttö ei pitäisi aiheuttaa minkäänlaista sydämen tykytystä. Se on pirun tärkeä työkalu, joka tekee vaikeista asioista mahdollista. Bash is love, Bash is life.

Ja olen täysin samaa mieltä kirjailijan kanssa siitä, että jos opettelet kieltä, niin IDE:t pitäisi nakata helvettiin. Tarkoituksena on oppia kieli ja sen työkalut, ei IDE:ä tai takomaan ctrl+space kahden kirjaimen välein. Tarkoitus tuossa on opettaa koodari tarkkaavaiseksi, eikä se onnistu jos editori kertoo heti missä tuli virhe.

IDE on tehokas työkalu ja renki, mutta nykyään näkee turhan paljon koodareita, jotka ovat täysin riippuvaisia IDE:istä ja täysin kyvyttömiä ilman niitä.

Ja olen täysin samaa mieltä kirjailijan kanssa siitä, että jos opettelet kieltä, niin IDE:t pitäisi nakata helvettiin. Tarkoituksena on oppia kieli ja sen työkalut, ei IDE:ä tai takomaan ctrl+space kahden kirjaimen välein. Tarkoitus tuossa on opettaa koodari tarkkaavaiseksi, eikä se onnistu jos editori kertoo heti missä tuli virhe.

Error highlight ja Intelisense ovat työkaluja muiden lomassa ja todella tehokkaita sellaisia. Kun ohjelmointia tekee työkseen niin karu totuus on se että työpaikalla ei jaeta mitään lisäpisteitä siitä että koodaa yhdellä jalalla seisten ja siteet silmillä.
Deadline painaa päälle vauhdilla ja hommat pitäisi saada valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Itse taon ylpeänä ctrl + spacea kahden kirjaimen välein ihan surutta.
Kun projektissa on mukana useampi koodari ja se koostuu tuhansista tiedostoista, useista alati muuttuvista kirjastoista ja frameworkeistä niin se on vain monin kerroin tehokkaampaa kuin kaivella jotain dokumentaatioita tarkistaakseen, että mitä metodeja jossain luokassa nyt olikaan ja mitä se nyt tällä kertaa ottaakaan sisäänsä.

IDE on tehokas työkalu ja renki, mutta nykyään näkee turhan paljon koodareita, jotka ovat täysin riippuvaisia IDE:istä ja täysin kyvyttömiä ilman niitä.

Näin käy käytännössä minkä vain työkalun kanssa kun se korvataan jollain uudella ja helpommalla. Esimerkiksi harva osaa enää käyttää partaveistä kun tarjolla on partakonetta ja partahöylää vaikka veitsi onkin edelleen osaavissa käsissä todella tehokas työkalu.

Error highlight ja Intelisense ovat työkaluja muiden lomassa ja todella tehokkaita sellaisia. Kun ohjelmointia tekee työkseen niin karu totuus on se että työpaikalla ei jaeta mitään lisäpisteitä siitä että koodaa yhdellä jalalla seisten ja siteet silmillä.
Deadline painaa päälle vauhdilla ja hommat pitäisi saada valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Itse taon ylpeänä ctrl + spacea kahden kirjaimen välein ihan surutta.
Kun projektissa on mukana useampi koodari ja se koostuu tuhansista tiedostoista, useista alati muuttuvista kirjastoista ja frameworkeistä niin se on vain monin kerroin tehokkaampaa kuin kaivella jotain dokumentaatioita tarkistaakseen, että mitä metodeja jossain luokassa nyt olikaan ja mitä se nyt tällä kertaa ottaakaan sisäänsä.

Tämä on täysin irrelevanttia siltä kannalta jos pitää opetella kokonaan uusi ohjelmointikieli. Opetellessa ei ole deadlinet kuumottamassa ja ruoskimassa. Tärkeä on opetella perustyökalut huolellisesti ennen kuin lähdetään automatisoimaan ja abstraktoimaan prosessia.

Ctrl+Space takominen ja punaisen käppyräviivan katseleminen ei vaadi opettelua. Kielen sisäisten (tärkeimpien) funktioiden muistaminen, oman ja muiden koodin analysointi, lukeminen ja virheiden etsiminen vaatii.

Näin käy käytännössä minkä vain työkalun kanssa kun se korvataan jollain uudella ja helpommalla. Esimerkiksi harva osaa enää käyttää partaveistä kun tarjolla on partakonetta ja partahöylää vaikka veitsi onkin edelleen osaavissa käsissä todella tehokas työkalu.

Helpompi ei ole aina parempi.

-- Tärkeä on opetella perustyökalut huolellisesti ennen kuin lähdetään automatisoimaan ja abstraktoimaan prosessia.

Ctrl+Space takominen ja punaisen käppyräviivan katseleminen ei vaadi opettelua. Kielen sisäisten (tärkeimpien) funktioiden muistaminen, oman ja muiden koodin analysointi, lukeminen ja virheiden etsiminen vaatii.

Mitä nämä "perustyökalut" sitten ovat? Komentorivin kautta kääntäminen tai koodin värikoodauksen puutte ei lainkaan auta kenestäkään parempaa ohjelmoijaa, se lisää työhön täysin turhia mutkia ja kirjoitusvirheiden syynäämistä. IDEt tekevät tämän osuuden puolestasi, mutta ne eivät korjaa ohjelmointivirheitä. Koodi tulee aina toisinaan tekemään jotain mitä siltä ei odota, joten ei siltä virheiden paikantamiselta välty millään.

Näppäimistöoikoteistä voi tietenkin olla paria mieltä. Itse tykkään kirjoittaa lähes kaiken itse enkä voi sietää jos ohjelma uudelleenrivittää koodia itsekseen tai yrittää asettaa aaltosulkumerkkejä omine lupineen. Toisaalta oikotiet ovat hyvä olla saatavilla silloin, kun kaipaa sitä vähän pidempää funktion nimeä tai vastaavaa. Loppujen lopuksi myös nuo oikotiet ovat aloittelijalle aika kyseenalainen hyöty, sillä aluksi pitää tietää mitä etsiä.

Mitä nämä "perustyökalut" sitten ovat? Komentorivin kautta kääntäminen tai koodin värikoodauksen puutte ei lainkaan auta kenestäkään parempaa ohjelmoijaa, se lisää työhön täysin turhia mutkia ja kirjoitusvirheiden syynäämistä. IDEt tekevät tämän osuuden puolestasi, mutta ne eivät korjaa ohjelmointivirheitä. Koodi tulee aina toisinaan tekemään jotain mitä siltä ei odota, joten ei siltä virheiden paikantamiselta välty millään.

C:llä ja C++:lla työskennellessä vanha kunnon Make. Jos käyttää Linuxia, niin siihen päälle Valgrind muistin profilointiin. Terminaalin kautta kääntäminen siksi, että oppii käyttämään kääntäjää ja oppii sen parametrit. Kun tietää kääntäjän ja sen parametrit voi helpommin kirjoittaa Makefilen, jotta käännösprosessi saadaan automatisoitua.

Vaikka IDE:t tekee kaiken tuon, niin parhaimmillaankin ne vain tekevät arvion mitä koodari haluaa ja generoivat kaiken sen mukaan. Joskus se arvio on kuitenkin väärä ja koodarin on osattava tehdä muutokset generoituun Makefileen tai muokattava kääntäjän parametrejä.

Suurin osa tekstieditoreista mitä olen käyttänyt (Atom, VS Code, Gedit, nano, Emacs, Vim, Notepad++ jne. jne.) tykee syntaksin korostusta.

ps. Mikä hemmetin kammo ihmisillä on terminaaleja ja komentoriviä kohtaan?

Näppäimistöoikoteistä voi tietenkin olla paria mieltä. Itse tykkään kirjoittaa lähes kaiken itse enkä voi sietää jos ohjelma uudelleenrivittää koodia itsekseen tai yrittää asettaa aaltosulkumerkkejä omine lupineen. Toisaalta oikotiet ovat hyvä olla saatavilla silloin, kun kaipaa sitä vähän pidempää funktion nimeä tai vastaavaa. Loppujen lopuksi myös nuo oikotiet ovat aloittelijalle aika kyseenalainen hyöty, sillä aluksi pitää tietää mitä etsiä.

Näppäimistökomennot ei ole itsessään paha. Minusta on mukavuuden kannalta vain plussaa, mitä vähemmän minun pitää ruveta hiirellä kliksuttelemaan kesken koodauksen. Sen takia Vim on ollut käytössä melko paljon viimeaikoina. Joskin en suosittele sitä kenellekään, jos pitää opetella jotain muuta siinä samalla, koska Vimin opettelukäyrä on ihan pirun jyrkkä.