Tales from the Borderlands

Pelattu alustalla: Xbox One

Sen jälkeen kun harkitsin Metal Gearia suurena pettymyksenä, ja edelleen olemalla sitä mieltä että se on yksi heikoimmista osista sarjaa, olin rehellisesti menettänyt luottamuksen videopeleihin. En voi uskoa tätä paskaa jota meille ollaan syötetty pari viime vuotta. Ubisoft oli kaikista kuuluisin; he julkasivat rikkinäisiä pelejä kuten Watch Dogs ja Assassin's Creed Unity viime vuonna, ja vaikka ne on helposti anteeksi annettavissa, se ei ole että Ubisoftin Tetris viime vuonna oli jopa rikki. Miten rikot niin yksinkertaisen idean kuin Tetris? Jos itse olisin videopeli kehittelijä, en olisi varma pystyisinkö edes itse tuohon, että rikon niin yksinkertaisen idean, ja Tetris on yksi omista lempi peleistä mitä itse olen pelanut. Ongelma myöskään ei ole Ubisoft, ei anneta heille vain kritisismiä. Mitä vittua oli Sonyn Shenmue III Kickstarter vitsailu? Annetaanko tämän ihan oikeasti vaan liukua ohi? Olenko ainoa joka näkee ongelman tässä? Ok. Halo: The Master Chief Collection oli varmaan rikkinäisin videopeli historiassa jota olen tähän asti pelanut; Halo 5 hankkiutui eroon juuri siitä mikä teki 343 Industriesista hyvän, hyvä kampanja; Metal Gear Solid V julkastiin epävalmiissa tilassa, ja millään tavalla se ei saa olla hyväksyttävää; pelejä julkaistaan ylipäätään epävalmiina vaan sen takia että peliin voitaisiin saada loput DLC:nä; Titanfallissa ei ollut kampanjaa, ja itse olen tarina ja lore friikki, rakastan kampanjioita ja story modeja; Battlefrontissa ei ole kampanjaa, mikä on omasta mielestäni aivan syvältä, peli ylipäätään tuntu betan perusteella itselleni geneerisemmältä FPS peliltä kuin sana geneerinen FPS, peli oli aivan kamala; Evolve ja sen season pass/DLC diilit oli ehdottomasti vuoden paras asia. Kuten näet, en fanita tätä mihin nykyajan pelit menee ja on menossa, tuntuu siltä että otamme askeleita taaksepäin. 80-Luvulla peleissä oli hädintuskin tarinaa, ja 1990-luvun loppuvälistä tarinasta tuli enemmän kuin tärkeä osa, ja lopulta vuonna 2015 me jätetään kampanjat... kokonaan...... pois? Mitä helvettiä? Eikö sekin myös nykyajan pelien laadusta että yksi parhaimmista uutisista E3:sta tänä vuonna oli se että voit pelata Xbox 360 pelejä Onella? Se on hulvatonta.

Tuo kampanja ja hyvä tarina johtaa minut TellTalen peleihin jatkuvasti, yhtä paljon kuin minun pitäisi varmaan antaa muille peleille mahollisuutta. Tottakai, TellTalella on paljon mitä kritisoida ja tulen puhumaan tästä aiheesta arvostelun aikana, mutta suurimmaksi osaksi arvostan tätä yhtiötä ja heidän pelejä nykyään, sillä ne on yhet ainoimmat pelit jotka enää itseäni kiinnostaa jos oikeasti tulevaisuuden pelit tulevat olemaan tätä luokkaa mitä ne nyt ovat; se on naurettavaa.

Tarina

Tales from the Borderlands on siis jälleen toinen Episode pohjainen klassikko TellTale peli. Peli kertoo tarinaa tulevaisuudesta, se näyttää sinun kaksi päähahmoa nykyajassa ja he kertovat heidän mysteeriselle kaappajallesi tarinan mikä johti heidät siihen missä he nyt ovat. Tällä kertaa, sinä olet kaksi hahmoa: yhtiö mies Hyperionista, Rhys, ketä yrittää kiipeä tikkaita ylös saadakseen ylennyksen, kunnes hänet kusetetaan paikastaan, kiitos henkilön nimeltään Vasquez ketä tappoi edellisen pomon Hendersonin sillä että sai Hyperionille Vault Avain diilin, täten Rhys aikoo varastaa diilin jonka Vasquez teki varastaakseen Vasquezin paikan Hyperionista. Rhysin seikkailu alkaa kun hän menee parhaansa ystävänsä kanssa, Vaughnin (kuka hankki heille miljoona dollaria maksaakseen Avaimesta), Pandoran planeetalle tekemään diiliä Vault Avaimesta henkilön nimeltään August kanssa, plus hänellä on Yvette ja Loader Bot apuna Helioksessa (planeetta jossa Hyperionin konttori on).

Olet myös Fiona, huijari planeetalla Pandora, täysi päinvastanen Rhysistä. Hän, hänen sisko, Sasha, ja hänen isä figuuri, Felix, ei tule toimeen Hyperion työntekijöiden kanssa koska Hyperion on yhtiö joka on vastuussa siitä että miksi Pandoran planeetta on tavallaan päin helvettiä. Sasha on mennyt yhteen miehen August kanssa tehdäkseen isointa huijausta mitä siskokset ovat tehneet; heidän idea on myydä feikki Vault Avain Augustin kanssa (Augustilla ei ole ideaa myöskään että Avain on feikki) Hyperionille.

Avain diilissä, hahmot tapaavat, ja, ilman suurempia juonenpaljastuksia, kaikki ei mene suunnitelmien mukaan täten Rhysin, Fionan, Vaughnin, Sashan ja Felixin pitää tehdä tiimityötä saadakseen takaisin rahat jota Rhys ja Vaughn olivat tuomassa, ja siinä on koko pelin päätarina. Se ei ole yhtään millään tavalla luultavasti erikoisen kuulonen, koska se kuullostaa kliseeltä luultavasti kuinka kaksi päinvastaista hahmoa päätyvät työskentelemään yhdessä, ehkä siinä on romantiikkaa välissä. Se ei olekkaan päätarinallisesti ihmeellistä, ja se tekee siitä erikoisen. Useimmat kuvailee tätä peliä samalla tavalla kuin itsekkin nyt kuvailen, eli peli on tavallaan yksi iso seikkailu. Kaikki hahmot jota menetät pelin aikana, opit arvostamaan heitä luultavasti, koska he olivat osa tätä suurta seikkailua joka sinulla oli pelissä. Pelissä on myös juonenkäännöksiä vaihe vaiheen jälkeen, ja valinnat on yhtiä parhaimpia mitä on, koska ne kertovat minkälainen henkilö sinä olet. Yksi omista lempi valinnoistani on mitä teet Episode 4:n lopussa, ja yllätyin kuinka monet vastasivat rehellisesti siihen.

TellTale Gamesia kritisoidaan siitä että heidän valinnoilla ei ole väliä, ja minä ymmärrän tämän valituksen, todella ymmärrän. Mutta itselleni, ehkä sinulle on, sillä ei ole väliä että jos niillä valinnoilla ei ole väliä, koska TellTale Gamesin tarinat, heidän kirjoittamat tarinat, on fantastisia. En välitä valinnoista jos heidän kirjoittama tarina antaa minulle enemmän tunteita kuin puolet nykypelin marketista. Tottakai, Tales from the Borderlands on yksi TellTale peli jossa nyt pelin lopussa sinun valinnoillasi on väliä, joten se on iso plussa. Tales from the Borderlands tarinallisesti on yksi parhaimmista peleistä jota voit pelaa, olitpa Borderlands fani tai et, mitä yritän tuolla sanoa on sitä että, jopa Borderlands fanit saattavat nauttia tästä mestaripelistä. Peli on täynnä viittauksia kuten Terminaattori, Breaking Bad, se on fantastista. Olen sanaton siitä kuinka nokkelia vitsejä peli on täynnä. Katot kenen tahansa pelailusarjaa pelistä, ja huomaat kuinka kaikki naurahtaa jossakin vaiheessa, sillä peli on nokkela. Koska naurat niin paljon hahmojen kera, jopa niiden kanssa jota saatat vihata, tulet arvostamaan heitä tässä isossa seikkailussa.

Pelituntuma

Tales from the Borderlands on myös paras TellTale peli pelituntuman suhteen, kiitos mahtavien taistelukohtauksien. The Wolf Among Us oli ennen itselläni se paras osa tässä, mutta Tales from the Borderlands tuli, otti, vei, ja jyräsi, jopa niin paljon että Suomen talveakin kaduttaa tulla tänä vuonna maisemiin. Jos et tiedä miten TellTale Games yhtiön pelit toimii, teen nopean koosteen; ne on interaktiivisa tarinoita, enemmän tai vähemmän. Ne on samantapaisia point and click pelejä kuten Blade Runner, Secret of Monkey Island ja Grim Fandango, mutta TellTale peleissä ei hädin tuskin ole sitä point and clickkaamista, täten en haluaisi edes kutsua näitä pelejä siksi. Omasta mielestäni paras asia mitä sanoa TellTalen pelejä on että ne ovat interaktiivisa tarinoita. Sitä kritisoidaan, enemmän tai vähemmän asiaan-perehtymättömät ihmiset, sanomalla että ne ei ole pelejä. Anteeksi? Viimeksi kun tarkistin mitä video pelit tarkoittaa nettisivuilta, sen idea on että pääset pois todellisesta maailmasta, kuinka vetäydyt näihin hahmoihin ja asioihin pelissä, missä Tales from the Borderlands onnistuu täydellisesti.

Valitse dialogue vaihtoehtosi nopeasti, sano mitä oikeasti luultavasti sanoisit kyseisessä tilanteessa. Valitse mitä luultavasti valitsisit äärimmäisen vaikeassa valinnassa oikeassa elämässä. Puheenollen valinnoista, vaikka puhuinkin pikkasen tästä jo tarinaosiossa, Tales from the Borderlands saattaa olla ensimmäinen kerta kun edes jonkun verran sinun valinnoillasi on väliä, enemmän kuin The Walking Dead:ssä tai Life is Strangessa. Typerä game on kasvo jonka valitset Episode 1:ssä vaikuttaa minkä game on kasvon päähahmosi valitsee Episode 4:ssa, he keskittyivät jopa noin typerään yksityiskohtaukseen. Episode 5 sisältää helvetin hyvän kohan, mikä näyttää että jos TellTale yrittää parhaansa, "illuusion valinnat" voivat tulla pienemmäksi tulevissa peleissä. Episode 5 myös sisältää ehkä nykyään yksi kaikkien aikojen omista lempi boss taisteluista mitä minulla on ollut kunnia pelata pelaajana, mikä näyttää kuinka tämä teidän seikkailu vain eskaloituu.

Mitä tulee pieneen kritisismiin on TellTalen pelimoottori. Älä käsitä väärin, TellTalen pelimoottori on loistava, eikä grafiikoista ikinä ole mitään valittamista itselläni, mutta viime pelit mitä TellTale on julkassut sisältää näitä yhtäkkisiä pieruja kun moottori tekeekin yhtäkkiä jotain omaa kuten hahmo toistaa saman sanan kaksi kertaa. Harkitsemalla että tämä ei ole suuri asia, sen voi antaa liukua ohi kuin jääpala.

Visuaali

Visuaali on yksi vaikemmista asioista mistä voin varmaan puhua. Mitä odotat? Se on toinen peli TellTalen tapaisilla sarjismaisilla grafiikoilla, mitkä ovat fantastisia eikä ole syytä muuttaa, samalla tavalla kuin Falloutissa ei ole parhaimmat grafiikat, mutta sopivat täydellisesti. Se on toinen peli samantapaisilla grafiikoilla kuin The Walking Dead, The Wolf Among Us ja Game of Thrones. Mitä pelissä visuaalisesti on todella fantastista on jokaisen Episoden parhaimmat videopeli introt jota olet ikinä nähnyt; katson vielläkin Episode 5:n introa YouTubesta, koska se on niin hyvin tehty.

Peli näyttää kauniilta itselleni! Tykkään! Love it! Ei mitään negatiivistä ajattelua.

Ääni

Mikä myös itselleni saa Tales from the Borderlandista niin erikoisen on sen erinomainen ääninäyttely. Et vihdoin saa samoja hahmoja kuten Clementine, eikun siis Toad, Jr.... hetkonen, what? Tai Lee, tarkoitan Bluebeard.... Tottakai vanhoja ääninäyttelijöitä on edelleen vanhoista TellTalen peleistä ja ei minulla ole sitä mitään vastaan, se on vaan helvetin hienoa nähdä kuinka indie peli yhtiö on nyt saanut Troy Bakerin ääninäyttelemeen yhtä päähahmoista, Rhysiä, The Last of Ussin Ellien ääninäyttelijä on mukana, Unchartedin Nathan Drake, a.k.a. Nolan North, on mukana, Chris Hardwick, Laura Bailey tekee aivan pirullisen loistavaa työtä Fionana, plus peli sisältää hahmoja vanhoista Borderlands peleistä samoilla ääninäyttelijöillä. Se on vaan fantastista.

Pelissä on myös aivan helvetin loistavat musiikit, parhaiten jäämällä mieleen jokaisen Episoden alusta olevat intro musiikit, sekä Episode 2:n loppu musiikki kun sinulla on edessä vaikea päätös. Äänellisesti, voisin sanoa että peli myös on ilmiselvästi TellTale paras.

Päätös

Tales from the Borderlands ei pelkästään ole itselleni tämän vuoden peli, eikä se pelkästään ole itselleni paras TellTale peli tähän mennessä, eikä se pelkästään ole yksi parhaimmista videopeli kokemuksista jota minulla on ollut useaan vuoteen, se on yksi kaikkien aikojen parhaimmista videopeleistä jota olen virallisesti itse pelanut. Peli kasvattaa vihaa, rakkautta, vitsejä, loistavaa ääninäyttelyä, loistavan boss fighting, loistavaa kaikkea. En ole useaan kertaan edes sanoilla pystynyt kuvailemaan kuinka hyvä peli omasta mielestäni on.

Onnea matkaan TellTale mitä ikinä teettekkin vuodelle 2016!