Resident Evil 2 (1998)

Raccoon City ei ollut enää koskaan entisensä....

Oudot murhat Arklayn vuorilla mietityttivät Raccoon Cityn asukkaita.Vuorilla oli kuulemma nähty villikoiria,jotka käyttäytyivät normaalista poiketen,ja monia eri hahmoja.Vuorilla oli kuollut nuori nainen ja löydön tekivät vuorilla olleet retkeilijät.Naisessa oli oudot puremajäljet ja ruumis oli muutenkin kuin revitty riekaleiksi.Monet syyttivät susia ja muita koiran tapaisia.Eivät he aivan väärässäkään olleet.

Raccoon City on nyt ollut oudon hiljainen paikka,mutta sitä ei tiennyt juuri paikallisiin poliisivoimiin liittynyt Leon.S.Kennedy.Tavallinen päivä poliisina-luuli Leon.Miten pahasti arvaus menikään pieleen.

Pelissä on myös toinen pelattava hahmo,Claire Redfield.Sukunimestä voikin jo päätellä yhtä sun toista jos on pelannut edellistä osaa.Clairella on sama periksi antamattomuus kuin veljellään Chrisillä.Hän on päättäväinen ja tiukka kun siihen on syytä.Leon ei olisi voinut saada parempaa apuria kaiken tämän elävän painajaisen keskelle.

Peli koostuu kahdesta puolesta.Toinen puoli koetaan Leonina ja toinen Clairena.Kummallakin tarina eroaa hieman toisistaan,muttei liikaa.PS1 versiossa on kaksi CD:tä ja Cube versiossa yksi mini-CD,jossa pelin alkuvalikossa valitaan kumman tarinaa haluaa pelata.Pelissä on A ja B puolet tarinasta.A on yksinkertaisempi ja lyhyempi,kun taas B on pidempi ja haastavampi,se oikea tapa kokea ressa 2.B puoli tulee pelattavaksi heti kun on pelannut läpi toisen hahmon A-Skenaarion.Kakkos osassa tarina on myös hieman vakavammin tehty.Ykkösessä hahmojen one-linerit herättivät lähinnä sekalaista naurua kuin pelkoa,vai miltä tämä kuulostaa: Huh!,you almost be a Jill sandwitch! Joo...

Peli on lähes samalla kaavalla tehty kuin edeltäjänsä,mutta toimintaa on enemmän ja tarina on pidempi.Pulmat ovat hiukan haastavampia ja vihollisia enemmän kerrallaan ruudulla.Peli olikin oiva tehonäytös playstation ykköseltä ja myi ihan kivasti! Resident Evil 2:nen onkin yksi parhaiten myynneistä Resident Evil peleistä kautta aikojen.Vain nelonen ylsi lähes samoihin lukemiin.

Monet pitävät tätä kakkos-osaa parhaimpana osana,mutta itse tykkään yhä ykkösestä eniten.Ei kuitenkaan sillä että se olisi jotenkin huono,ykkönen vain iskee parhaiten minulle teemansa puolesta.

Hahmon ohjaus oli yhä sitä"tankki"mallia,mutta se ei haitannut pelin julkaisun aikoina vielä pahemmin ketään.En ainakaan kuullut valitusta mistään suunnalta? Joskus hahmo sattui jäämään seinään kiinni juoksemaan kuin tyhjää,koska ohjaus oli sama kuoleman kankea,mutta minusta pelin ohjaus-systeemiä on parjattu ihan turhaan.Minusta se sopii kyseiseen pelisarjaan,se tuo tunnetta yksinkertaisuuden ilosta.

Grafiikka on paljonkin parempaa kuin ensimmäisessä osassa.Hahmot omaavat nyt enemmän yksityiskohtia,mutta elehtivät yhä puhuessaan koomisesti käsiä heiluttamalla.Se kuitenkin luo tunteen hahmojen välisestä kanssa käymisestä,kun tuona aikana ei pystytty mallintamaan suun liikkeitä reaaliaikana.Viholliset ovat myös saaneet kokovartalo kohotuksen ja ovat nyt kauhistuttavampia kuin koskaan ennen.Uusista otuksista löytyy Licker,joka saalistaa pitkillä,käsissään olevilla kynsillä ja mega-pitkällä kielellään,josta jopa Gene Simmons olisi kateellinen.Zombiet ovat niitä tavallisia duunareita mitä edellisessäkin,mutta nyt niitä löytyy myös poliisi versioina.Nämä poliisit eivät vain tyydy pelkkiin donitseihin,vink!

Sama tavara valikko on yhä mukana ja tavara laatikko,johon saa kerättyä kaikki keräämänsä tavarat ja noukittua ne sitten tarvittaessa sieltä myös.Laatikkoja on aina tasaisin välein tallennus paikkojen luona.Mukavana yksityiskohtana molemmilla hahmoilla on nyt saman verran tilaa taskuissaan.Ensimmäisessä osassa Chrisillä oli vain neljä paikkaa housuissaan,kun Jill taasen omisti kahdeksan.Pieni,mutta tärkeä ominaisuus.

Toiminta on sitä samaa ampumista ja juoksemista.Kontrollien takia hahmo pystyy kohdistamaan piippunsa vain ylä,keski,tai ala asentoon.Ja sivuille tietysti,pyöräyttämällä hahmoa sivulle.Peli omaa myös tuen DualShock ohjaimen tateille Playstationilla,joka oli uusinta uutta tuohon aikaan.Itse taon yhä ristiohjaimella ressa ykkösestä-kolmoseen.Aseet ovat lähes samat mitä nähtiin jo aiemmin,mitä nyt pikku uudistuksia saa joihinkin pyssyköihin lisäosineen ja joitakin uusia aseita,lähinnä piilotettuja bonuksia.Minigun,raketinheitin,ynnä muut.

Pelin ärsyttävimpiin ominaisuuksiin luokittuu yhä se ravaaminen eri tavaroiden perässä.Nämä tietyt tavarat kun ovat pakko kerätä että pelissä etenee.Ne vain ovat aina todella "loogisissa" paikoissa.Ravaaminen ei pilaa pelin tunnelmaa,mutta ärsyttää,jos jokin jäikin huomaamatta.Hahmot saisivat myös opetella avaamaan ovia muillakin kuin vain avaimilla.

Pelin bonus-osuuksista puhuttaessa.Peliin oli piilotettu Hunk agentin seikkailut,jossa kyseisen agentin (Mr.Death nimeltään) oli saatava keinolla millä hyvänsä tuo haluttu G-virus haltuunsa,joka aiheutti koko tämän kauheuden.Toinen piilotettu hahmo on Tofu.Se on japanilainen ainesosa,jota voidaan käyttää monissa eri ruuissa.Pelissä se esiintyy patukan muodossa.Gamecube ja Dreamcast versiot pelistä pitävät sisällään salaisen battle-moden,jossa pääsee pelaamaan itse herra Chris Redfieldillä! Pelin salaisuudet saa auki pelaamalla mahdollisimman nopeasti pelin läpi,samalla käyttäen mahdollisimman vähän apuvälineitä että henki-tavaroita.Ei mikään helppo homma,sanonpa vaan.

Peli jätti aikoinaan lähtemättömän vaikutuksen minuun ja luultavasti moneen muuhun.Se oli loistava jatko-osa loistavaan toiminta/kauhu peliin.Kakkosen jälkeen Capcom rakensi parempaa taustatarinaa ja julkaisi RE3: Nemesis osan,jossa saatiin selville,etteivät Leon ja Claire olleet yksin kaupungissa.Jill oli tuohon aikaan vielä paikalla myös,ja pakomatkansa aikana kohtasi Umbrellan hirveimmän salaisuuden.Mutta siitä voitte lukea lisää RE3 arvostelustani.

RE2
+Enemmän pelattavaa kuin edeltäjässään
+Parempi vuorovaikutus hahmojen kesken
+Parempi ääninäyttely (That's for sure!)

-Ohjaus,joskus
-Ravaus tavaroiden takia