Hitman: Absolution

Laukausten jälkeensä jättämän savun hälvetessä näkyviin tulee Rosewoodin orpokodin ikkunasta riippuva nunna. Palkkatappaja Agentti 47 on paikalla etsimässä mystistä Victoria-tyttöä, mutta hän ei ole yksin. Sehän olisikin liian helppoa. Pelattavuudesta vastaava Christian Elverdam huomauttaa ettei brutaalin intropätkän perusteella kannata tehdä liian kauaskantoisia päätelmiä, mutta nähtyä on vaikea kieltääkään. Hitman: Absolutionista tulee raaka keikka.

Pelin arkkipahis Blake Dexter on komentanut säälimättömän Waden apureineen nappaamaan tytön itselleen. Dexterillä on suunnitelmia tyttöä varten, mutta IO Interactive ei ollut vielä valmis paljastamaan näitä. Esittelyssä keskityttiinkin sen sijasta varsinaiseen pelimekaniikkaan, ja näytettiin kuinka sarjaa on nyt modernisoitu. Agentti 47 voi nyt käyttää varjoja paremmin hyväkseen, mutta suuri innovaatio piilee siinä kuinka tehtävät voi hoitaa hiippailemalla tai antamalla luotien laulaa. Kumpikin näistä toimii yllättävän hyvin.

Orpokoti vaikuttaa viehättävän autenttiselta ja elegantilta, paitsi että sieltä puuttuvat lapset ja lattialla on sikin sokin kuolleita nunnia. Waden jengi on tehnyt selvää jälkeä, ja onkin varmaa että Hitman: Absolution pääsee otsikoihin, erityisesti katolisten tahojen toimesta.

Lähtiessään tappajien perään Agentti 47:llä on puolellaan pelin uudet havainto-ominaisuudet, päällimmäisenä kyky nähdä vihollisia seinien ja esineiden lävitse. Elverdam selittää, että näin pelaajan ei tarvitse jatkuvasti vilkuilla karttaa ja tämä voi keskittyä itse tapahtumiin. Taustalla sykkivän sydämen ääni voimistuu mitä kauemmin seinien lävitse katselee, ja kertoo myös siitä kuinka lähellä agentti on havaituksi tulemista.

Röntgenkatse paljastaa vihollisen naapurihuoneessa, ja Agentti 47 hoitelee tämän helposti ennen kuin sujahtaa tämän vaatteisiin. Eivät ne ketään huijaa, mutta hämäävät seuraavaa vartijaa kuitenkin tarpeeksi, että aloite pysyy "kotijoukkueella".

Agentti 47 on Absolutionissa monimutkainen tappaja. Hän pystyy hienovaraisesti lopettamaan elämän toisensa jälkeen kuin osana jotain sairasta balettia, mutta toisaalta hän voi myös vain kävellä huoneeseen ja antaa tykkien laulaa. Tämä on saanut fanit ymmärrettävän rauhattomiksi. Yhä useammat pelit valuvat kohti Call of Dutyn pelimalleja, samalla kun yhä harvemmat kehittäjät uskaltavat todella investoida omaperäisiin konsepteihinsa. Tällä kertaa huoli tuntuu onneksi olevan aiheeton.

Pelaaja saa edelleen olla varjoissa hiipivä, hiljainen salamurhaaja jos hän niin haluaa. Valinta on vapaa. Hitman: Absolution haluaa yhdistää hiippailun ja toiminnan Deus Ex: Human Revolutionin tapaan, muttei halua tuputtaa toimintaa sarjan lojaaleille faneille. IO Interactivella tykätään, että kokemuksen pitäisi tuntua erityiseltä. Agentti 47:n tulisi vaikuttaa voimakkaalta, miltei yli-inhimilliseltä, mutta sopia juuri pelaajan omaan pelityyliin.

Esittelyn aikana nähtiin kuinka 47 hiipparoi suojasta toiseen, kaappien ja kylppäreiden lävitse, aivan kuten ennen vanhaan. Toisaalta nähtiin myös kuinka hän vain astuu sisään ja tyhjentää lippaat ympäri huonetta. Viholliset reagoivat tilanteisiin Elverdamin mukaan "orgaanisella tekoälyllä" ja koittavat muun muassa piiloutua ja väijyttää Agentin. Hän myös lupaa, että yhdistelmä tyylikkäitä liikkeitä ja ajoittaista toiminnanryskettä sopii varmasti useimmille pelaajille.

Toimintaorientoituneille pelaajille IO Interactive on lisännyt peliin mahdollisuuden pysäyttää ajan. Pelaaja voi sitten valkata kenet ammutaan ja missä järjestyksessä, jonka jälkeen toiminta tarjoillaan lyhyen välianimaation muodossa. Tämä luonnollisesti syö sitä samaa "vaistoa" jolla 47 kuikistelee seinien lävitse, etenkin jos tämä käyttää äänenvaimentimia. Pelihän olisi muuten aivan liian helppo, Elverdam muistuttaa.

Dialogia IO Interactive on kirjoittanut peliin parin tuhannen sivun verran luodakseen todella eloisan ilmapiirin, mutta höpötyksessä pitää toki olla jotain pointtiakin. Salakuunnellut keskustelut saattavat johdattaa piilotetun esineen tai uuden aseen äärelle.

Hitman: Absolution vaikuttaa lupaavalta, mutta se ei ole vailla puutteitaan. Agentti 47:n köyry ryhti tarjoaa ajoittain tahatonta komiikkaa, tehtävät vaikuttavat melko virtaviivaistetuilta, eikä esineistöä saa tuhottua siinä määrin kuin olin toivonut.

Eniten siinä viehättää valinnanvara. Tulee olemaan todella mielenkiintoista päästä testailemaan eri lähestymistapoja ja selvittää mikä toimii itselle parhaiten. Mahdollisuus hiippailla kaiken keskelle ja päästää sitten helvetti valloilleen viehättää. Valinnanvara on aina hyvästä ja vaikuttaa siltä että Hitman: Absolutionissa se on toteutettu todella hyvin.