God of War

God of War: Ascension julkaistiin viisi vuotta sitten. Kukaan tuskin uskoi, että Kratoksen seuraavaa peliä jouduttaisiin odottamaan näin pitkään. Raivoisa ja väkivaltainen Kratos ei toki koskaan saavuttanut kaikkien varauksetonta suosiota, ja sarja alkoi kieltämättä osoittaa väljähtymisen merkkejä Ascensionissa.

Vuonna 2016 saatiin tietää, että seuraava God of War innoittuisikin Norjan mytologian maailmasta. Sittemmin on selvinnyt, että uuden sukupolven God of War on muutenkin kovin erilainen edeltäjiinsä verrattuna. Elokuvallinen The Last of Us -tyylin lähestymistapa on epäilemättä iso riski Sonylle, koska se on niin erilainen verrattuna totuttuihin God of War -maneereihin.

Uusi God of War julkaistaan kuukauden kuluttua, eikä pelaava kansa ole vieläkään nähnyt muutamaa traileria kummempaa. Gamereactor pääsi pelaamaan odotettua tuotosta Kööpenhaminassa suunnittelusta vastaavan ohjaajan Derek Danielsin kanssa.

Aivan ensiksi on vielä painotettava sitä, että uusi God of War tuntuu tyystin erilaiselta verrattuna sarjan aiempiin osiin. Vaikka Kratoksen tarina jatkuukin, kohtelevat kehittäjät itse sitä sarjan uudelleen käynnistävänä "reboottina". Tempo on aiempaa hitaampi, tarinaa kerrotaan paljon dialogin voimin ja maisemiin on kiinnitetty runsaasti huomiota.

Kaksi ja puolituntinen testihetki alkoi juuri siitä, mistä kaikki muutkin tulevat aloittamaan uuden matkansa God of Warin parissa. Kratosin vaimo ja Atreus-pojan äiti on kuollut, ja hänen viimeisenä toiveenaan oli tulla sirotelluksi tuhkana taivaan tuuliin maanpiirin korkeimman vuoren laelta. Tarina on siis matkakertomus, ja samalla isä ja poika tutustuvat toisiinsa aiempaa paremmin. Siinä sivussa todennäköisesti tuhotaan puolet Midgardista. Peli alkaa runsaiden välivideoiden voimin, joka on eittämättä hyvin erilaista God of Waria.

Tällä kertaa puheet semiavoimesta maailmasta pitävät paikkansa. Matka on sinänsä lineaarinen, mutta se avaa silti mahdollisuuksia paikkojen tutkimiseen. Tarkasteltavana on jopa varsin yksityiskohtainen kartta, joka vihjaisi mahdollisuuteen palata takaisin vanhoille paikoille keräilyesineiden ja päivitysten perässä. Kaikki sivupolut eivät ole täysin ilmeisiä pelkkää päätarinaa seuraaville. Maailma onnistuu myös kutsumaan pelaajaa tutkimaan itseään. Hienoinen harhailu kannattaa, sillä päivityksien ja keräilyroinan ohella tarinaa taustoitetaan lisää, ja kuunnellaan myös Kratoksen ja Atreusin keskinäistä sanailua.

Tätä sanailua kannattaa kuunnella. God of Warin tapa syventää pelaajan ymmärrystä henkilöhahmoista ja heidän vaikuttimistaan on hyvin vaivihkainen ja onnistunut. Päätarina on itsessään hyvin yksinkertainen: Kratos haluaa toteuttaa vaimonsa viimeisen toiveen ja pyrkii olemaan siirtämättä omia sisäisiä demonejaan pojalleen. Homman nimi on kuitenkin se, miten tuo tarina kerrotaan vähä vähältä erilaisissa yhteyksissä. Testihetki ei tietenkään tarjonnut kattavaa ja syvällistä ymmärrystä Santa Monican studion valitsemista kerrontakeinoista, mutta hyvän maistiaisen testaus silti antoi.

God of Warin tunnusmerkkeinä ovat aina olleet eeppiset paikat ja näyttävän brutaali taistelu. Uuden pelin valitsema tarinapainotteinen linja ei ymmärrettävästi tue entisenlaisia tappeluita, mutta se ei välttämättä ole huono asia. Uudistettu taistelu tuo mieleen pidemmälle kehitetyn version Hellblade: Senua's Sacrificen taistoista, joissa erilaisia näppäinyhdistelmiä on kyllä olemassa, mutta niitä ei silti erityisesti painoteta. Kohdattavia vihollistyyppejä on tietenkin useita, ja jokaisen pään päällä on energiapalkki ilmoittamassa jäljellä olevaa elinvoimaa. Hyökkäyksiä torjutaan ja väistetään, Leviathan-kirvestä viskotaan, keveitä ja raskaita hyökkäyksiä yhdistelemällä tehdään vahinkoa. Samaan aikaan neliötä painamalla Atreus ampuu tulisia nuolia keräten hieman pahisten huomiota myös itseensä.

Aseita voi päivittää riimuilla, mutta sarjan tunnusmerkkeinä olleet nopeat tappelut ovat enää vain kappale historiaa. Pelaaminen on silti nautittavaa, eikä Naughty Dogin The Last of Usin malliin yksinkertainen tarkoita samaa kuin helppo. Pahikset ovat vahvoja, ja niissä voi olla liikaa vastusta Kratokselle, jos pelaaja ei jatkuvasti pidä silmällä taistelukenttää kokonaisuudessaan. Taisteluita tulee lähestyä hieman Dark Souls -pelien tyyliin omina pulmatehtävinään, sillä erilaisiin vihollisiin toimivat parhaiten juuri tietyt konstit. Tappelut tuntuvat tiiviiltä, tarkoilta ja hyvin suunnitelluilta. Jatkuvasti tuntuu siltä, että tilanteet on mahdollista selvittää useilla erilaisilla tavoilla.

Tällä kertaa myös Kratosta pääsee muokkaamaan niin ulkonäön kuin pelityylinkin osalta. Testihetken lopussa kohdattiin seppä, joka on halukas tekemään Kratokselle haarniskoja ja aseita. Vaihtoehtojakin on mukava määrä. Näitä ostetaan pelin sisäisellä valuutalla, jota odotetusti löytää maailmaa tutkimalla. Haarniska vähentää tietenkin Kratoksen saamaa vahinkoa, mutta samalla on muita asioita harkittavana. Testihetken puitteissa ei valitettavasti juurikaan ehtinyt kokeilla erilaisia varusteita, mutta vaikuttavalta ne ainakin näyttivät. On syytä vielä kerran painottaa, että varusteisiin tehdyt muutokset todellakin näkyvät Kratoksen asussa.

Uusi God of War tekee siis dramaattisia muutoksia edeltäjiinsä verrattuna, joka saattaa karkottaa osan varsinkin vanhoista faneista. Uusittu meno on kuitenkin aivan yhtä tyydyttävää kuin ennenkin. Lisäksi tarinan osalta God of War näyttää kasvaneen niin sanotusti aikuiseksi.