Suomi
Gamereactor
ennakot
Assassin's Creed: Syndicate

Assassin's Creed: Syndicate

Ennakkosilmäyksessä uusi Assassin's Creed.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

1800-luvulla se, joka hallitsee Lontoota, hallitsee maailmaa. Temppeliritareiden suurmestari Crawford Starrick tietää tämän oikein hyvin ja kurottaa likaiset näppinsä kaikkeen, mikä ulottuvilla on: bisnesmaailmaan, politiikkaan, lääketeollisuuteen. Hän käyttää myös pahamaineista Maxwell Rothia ja hänen blightereitaan ohjaillakseen järjestäytynyttä rikollisuutta. Lähtökohdat eivät ole järin hilpeät, kun Evie ja Jacob Frye saapuvat Lontooseen. Metropolissa ei onneksi ole haisuakaan sisaruksista, jotka tulevat valtaamaan kaupungin takaisin salamurhaajien, isänsä ja sorrettujen puolesta. Tai sitten ihan siksi vain, että he pystyvät siihen.

Assassiinien veljeskunta on selkä seinää vasten, sillä heillä ei ole ollut sataan vuoteen jalansijaa Lontoossa. Assassiinit ovat kouluttaneet Evietä ja Jacobia lapsuudesta lähtien. Jacobista kasvoi atleettinen, suurisydäminen soturi, joka tietää miten inspiroida katujen asukkeja. Evie taistelee yhtä tarmokkaasti, mutta on duon älykkäämpi puolisko ja painanut päähänsä myös diplomaatin taitoja. Näissä merkeissä alkaa Assassin's Creed: Syndicate, joka povaa kookkaampaa ja monipuolisempaa maailmaa kuin viime vuotinen sarjan edustaja.

Assassin's Creed: SyndicateAssassin's Creed: Syndicate

Suuria muutoksia tuttuun kaavaan ei silti kannata odottaa. Tarjolla on jälleen avoimen maailman seikkailu, jossa voi edetä omaan tahtiin. Seikkaillessa on kuitenkin syytä olla varovainen; mitä pidemmälle tuntemattomille seuduille etenee, sitä vaarallisemmaksi ympäristö käy. Jotkin poliisit ja gansterit ovat sen verran kovia paloja, että niihin on fiksumpaa palata myöhemmin. Valinnaista tehtävää tulee sivupoluilla vastaan kuin liukuhihnalta. Tapaamme Charles Dickensin, Charles Darwinin, Karl Marxin - ja joka tehtävässä odottavat omat palkintonsa ja tilipussinsa. Aseita voi ostaa, ansaita ja päivittää, kuten myös vaatteita ja taitoja. Oikeaa rahaa upottamalla irtoaa Helix-krediittejä nopeamman kehityksen, parempien aseiden tai muiden bonusten hankkimiseksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi pohjapiirrokset ja eri kaupunginosien aarrekartat.

Tämä on mainos:

Kaduilla on sekä ajossa olevia että parkkeerattuna hevosvaunuja, joita pääsee ryöväämään kuin Grand Theft Autossa. Ajokokemus tuntui kuitenkin absurdilta, sillä hapuilin vaistomaisesti käsijarrua, jota ei ole olemassa. Eikä vasemmanpuoleinen liikenne helpota elämää. Muutama Bond-ohjus ei tekisi pahaa, mutta Graham Bell ei ole niitä vielä keksinyt. Hän on kuitenkin kehittänyt köysilingon ja asentanut sen sapamurhaajiemme lapasiin. Uuden ominaisuuden ansiosta uusien reittien avaaminen korkeuksista käy käden käänteessä. Esimerkiksi parlamenttitalon ja Big Benin huipulle nousussa ei paljoa nokka tuhise. Toisaalta tämä syö aavistuksen kiipeilyn tarvetta, mutta toisaalta vauhdittaa peliä sopivissa paikoissa. Juoksentelun ja kiipeilyn ei kuitenkaan anneta kokonaan menettää merkitystään.

Jacobin ja Evien välillä voi vaihtaa vapaasti, kun tehtävä ei ole päällä. Molemmille on merkitty omat tehtävänsä. Ansioille ja taitopisteille peli käyttää yhteistä lompakkoa. Niiden avulla kummallekin hahmoa voi kehittää haluamaansa suuntaan. Tämä onkin fiksua, sillä molemmilla on vahvuutensa, joita tarvitaan erilaisissa tehtävissä. Evie on yleisesti parempi vaihtoehto hiiviskelyyn, kun taas Jacob kestää pitempään käsirysyssä.

Ubisoft pyrkiin tyrkkäämään fanit nopeasti taas tarinan pyörteisiin, joten ei mene aikaakaan ennen kuin pelissä metsästetään Edenin siruja ja myllätään eeppistä salaliittoa. Assassin's Creedien kokonaiskuva ei välttämättä ole tullut vuosien varrella kirkkaammaksi, mutta jos aiemmat osat on pelattu, lienevät uudet vihjeet taattuja. Toisaalta mahdollista on myös seurata "pelkkää" Evien ja Jacobin tarinaa, joka sekin vaikuttaa kiinnostavalta. Molemmilla päähahmoilla on vahva luonne, jota kannattelee mainio ääninäyttely. Välinäytökset tuovat myös Lontoon erinäköiset naapurustot autenttisesti esiin.

Assassin's Creed: SyndicateAssassin's Creed: Syndicate
Tämä on mainos:

Kuten hahmojen eroista mainittiin, niin Assassin's Creed: Syndicate keskittyy edeltäjiään enemmän kahteen eri pelityyliin: toimintaan ja hiippailuun. Evie ja Jacob pystyvät kykyjensä kasvaessa paremmin naamioitumaan ja olemaan hetkellisesti jopa täysin näkymättömissä ympäristölleen. Tätä tarvitaan monissa tehtävissä, ja ounastelen sen miellyttävän hiippailun ystäviä. Toisaalta taistelusysteemiäkin on muutettu. Mätkintä on alkuunsa aiempaa yksinkertaisempaa ja suoraviivaisempaa, mutta hahmonkehityksen kautta siihen saa taas lisää hienouksia. Toiminnasta voi helposti nauttia, kun katselee Jacobin saumatonta balettia veitsien, pamppujen ja tuliaseiden välillä - välillä verisiä lopetuksia tehden -, mutta samalla tajuaa että isommatkin vihollisryppäät ovat helposti lyötävissä.

Jacob ja Evie kehittävät myös omia jengejään, jotka ryntäävät kutsusta apuun isommissa kahakoissa. Assassiiniavustaja Henry Green ei ole hänkään pöllömpi apu joissain tehtävissä. Tämän voi lähettää hämäykseksi vihollisille, joiden pillastuttua Green liukenee savupommin turvin paikalta. Samaan aikaan pelaaja voi keskittyä napsimaan vastustajia hiljaa ikkunalaudoilta pitäen pelin kiinni salamurhasimulaattorin juurissaan.

Niin iso ja hieno kuin pelimaailma onkin, se kaipaa vielä rutkasti viimeistelyä. Pelasimme tehtävät kolme ja seitsemän, jotka ovat itsenäisiä muistoja, jotka täytyy asteittain avata. Yhä uudelleen ja uudelleen vastaan tuli tilanteita, joissa pelillä oli selviä ongelmia törmäyksentunnistuksensa kanssa. Kamera osaa myös olla ärsyttävä. Joskus Evie katosi tahtomatta näkökentästä, kun matalaresoluutioiset lehvästöt peittivät kameran linssin, ja joskus Jacobin oli iskettävä vastustajia näkymättömien seinien lävitse. On syytä muistuttaa, että pelattu PS4-koodi pyöri kehitysyksiköllä eikä ole vielä tarkoitettukaan levypainoon. Mutta Ubisoftin painokkaat puheet siitä, miten moninpelin täydellinen hylkääminen tulee ratkaisevasti parantamaan yksinpelin laatua, jäävät tässä vaiheessa vaille vastinetta.

Assassin's Creed: Syndicate vaikuttaisi olevan - uutta juonta lukuun ottamatta - täysin odotetun kaltainen peli, eikä missään nimessä huono sellainen. Ubisoft nojaa käypään ja koeteltuun kaavaan, johon tehtävät uudistukset ovat harkittuja poistoja ja lisäyksiä. Ominaisuuksiltaan peli vaikuttaa perusvarmalta seikkailuviihteeltä tyylikkäissä puitteissa. Mutta kuten Assassin's Creed: Unityn laatuongelmat osoittivat, moni asia voi mennä vikaan. Toistamiseen vastaaviin virheisiin ei ole varaa.

HQ
HQ
HQ
Assassin's Creed: SyndicateAssassin's Creed: SyndicateAssassin's Creed: SyndicateAssassin's Creed: Syndicate

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä