Suomi
Gamereactor
elokuva-arviot
Cats

Cats

Laulavien kissojen yö

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Hetkeen tuskin on ilmestynyt Tom Hooperin ohjaaman Catsin kaltaista elokuvaa, jota on oikeastaan mahdoton ruveta katsomaan ilman minkäänlaisia ennakkoajatuksia. Andrew Lloyd Webberin samannimiseen musikaaliin perustuva, murska-arvioita ja yleistä ilkuntaa kerännyt leffa on yhtäältä herättänyt pelonsekaista tirkistelynhalua mutta myös sympatiaa - voiko Cats olla oikeasti niin kehno kuin mitä teräväkieliset kritiikit ja leffan kieltämättä kömpelönnäköiset kissahahmot ovat antaneet ymmärtää?

Catsin suurin ongelma lienee sen tietynlaisessa latteudessa ja juonellisessa yksitasoisuudessa, vaikka toki musikaalielokuvilta ei yleensä kannatakaan odottaa erityisen syvällistä tarinointia. Leffa alkaa, kun hylätty Victoria-kissa (Francesca Hayward) harhailee keskelle Jellikki-katukattien kykykilpailua, jonka pääpottina on mahdollisuus uuteen elämään - mitä se nyt sitten tarkoittaakaan. Old Deuteronomy -päällikkökissan (Judi Dench) vetämä kisa saa kuitenkin synkkiä sävyjä, kun konnakolli Macavity (Idris Elba) yrittää varmistella omaa voittoaan poistamalla persoonallisia kanssakilpailijoita pelistä häikäilemättömin keinoin.

Näin Cats-ummikkona koin elokuvan itseään toistavan rakenteen ongelmaksi, sillä leffa etenee sinänsä vakaalla mutta yllätyksettömällä otteella eteenpäin. Kukin kisaajista pääsee maukaisemaan oman lurituksensa, ja Macavityn temppujen jälkeen kiidetään eteenpäin ilman, että kukaan muistaisi kertoa esimerkiksi ensimmäisen puolen tunnin aikana katsojallekin, mikä homman pointti oikeastaan on. Cats-mytologiaa paremmin tuntevien keskuudessa varmasti kulttikattien asemaan nousseet tuttavuudet jäivät omissa silmissäni aika mielenkiinnottomiksi tuttavuuksiksi. Catsin todella vähäinen dialogi lisää elokuvaan entisestään tasapaksuisuuden tuntua, kun biisit seuraavat toisiaan rutiininomaisella poljennolla - perusvauhdikasta musikaalipauketta sisältävät kappaleet eivät pääse erottumaan kylliksi toisistaan, vaikka väliin isketäänkin laskelmoituja määriä vähän hip hoppia ja muita uudempia tyylisuuntia.

Tämä on mainos:
CatsCatsCatsCats

Asiaa ei myöskään varsinaisesti auttanut, että inhimilliset kissahahmot ovat aika kauhean näköisiä - turkiksiin sonnustautuva (!) Deuteronomy näyttää pikemminkin maskottiasuiselta kissahahmolta kuin vakavasti otettavan elokuvatuotannon avainhenkilöltä. Hahmojen naamatauluissa olevat ihmiskasvot tuntuvat paljailta ja jotenkin mittasuhteiltaan vääriltä kattien kehoihin nähden. Näyttävät joukkotanssikohtaukset eivät nekään tempaa katsojaa mukaansa tylsän yläilmoissa luuhaavan kameratyöskentelyn takia.

Toisaalta taas muutamien kissojen esiintymiset pääsevät erottumaan kokonaisuudesta jotenkin edukseen; rottia ja torakoita orjatyöllistävän Jennyanydotsin (Rebel Wilson) kyökkipuuhien kuvaamisessa hyödynnetään varsin ovelannotkeasti erikoisia kuvakulmia unohtamatta kissavideoista siepattua estetiikkaa. Skimbleshanks-rautatieläiskissan (Steven McRae) komeasti kilahteleva tanssi kiskoilla tekee taatusti vaikutuksen erikoisella äänimaailmallaan. Tykkäsin myös Catsin maailmasta, jonka mittakaava oli suunniteltu öiselle laitakaupungille kissamaiseen mittakaavaan. Miljööt pursuavat hauskoja yksityiskohtia ravintoloiden ja klubien nimistöä myöten, ja terävä Blu-ray-version kuvanlaatu antaa ymmärtää, että kissojen kehoihin on edes vähän lisäilty digitaalisia karvoja - Catshan kävi digitaalisella kampaajalla välittömästi ensi-iltansa jälkeen sen tietokonetehosteisiin liittyvien arvostelujen takia.

Cats tuntuu kokonaisuutena todella hajuttomalta ja mauttomalta musikaalielämykseltä - touhu ei ole lähelläkään rehellistä camp-meininkiä, jonka turvin leffa voisikin viihdyttää. Itsensä vakavasti ottaminen ja kertakaikkisen lattea toteutus ovat Catsin tapauksessa traaginen yhdistelmä, jonka myötä toki kyseenalaisen kulttiklassikon status on käytännössä taattu. Lisämateriaalien puolella odottaa melkein tunnin edestä elokuvan tekemiseen liittyviä dokumentteja, joita tapittaessaan Catsin juuri nähnyt katsoja voi miettiä, ovatko näyttelijäparatkaan tienneet, minkälaista kissaa tässä ollaan nostamassa pöydälle.

Tämä on mainos:
CatsCatsCatsCats
03 Gamereactor Suomi
3 / 10
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
Cats

Cats

ELOKUVA-ARVIO. Kirjoittaja Petter Lundberg

Laulavien kissojen yö



Ladataan seuraavaa sisältöä