Tohtori Uni / Hohto 2-Film Collection

Stanley Kubrickin ohjaama Hohto eli The Shining on lajityyppinsä mestariteos, joka perustuu Stephen Kingin kirjoittamaan romaaniin. Elokuva painottaa erilaisia asioita kuin pohjana toiminut romaani, ja näin ollen muutama avainasia muuttuu. Vuosikymmeniä myöhemmin kirjailija palasi astialle ja julkaisi romaanin Tohtori Uni eli Doctor Sleep. Se jatkaa Hohdon tarinaa, mutta käyttää tietenkin kirjaa lähtökohtanaan. Tästä aiheutui mielenkiintoisia ongelmia käsikirjoittajalle, joka ryhtyi työstämään Tohtori Unen tarinaa elokuvaksi. Tehtävänä nimittäin oli kertoa kirjalle uskollinen tarina, joka ottaa huomioon myös klassikkoelokuvassa nähdyt muutokset. Lähtökohta ei siis ollut helppo, mutta lopputulos on onneksi varsin onnistunut. Ongelmana on lähinnä se, että kun hyvää elokuvaa vertaa mestariteokseen, näyttää se hyväkin usein huonolta. Gamereactorin aiemmat elokuva-arviot Doctor Sleepista voi lukea täältä ja täältä.

Alkoholismista ja ajoittaisesta väkivaltaisuudesta kärsivä perheenisä Jack Torrance (Jack Nicholson) ottaa vastaan työn Overlook Hotelin talonmiehenä. Lumi eristää joka talvi hotellin muusta maailmasta, ja paikkoja on pidettävä kunnossa seuraavaan kevääseen saakka. Mukaan talviselle keikalle lähtevät Jackin vaimo Wendy (Shelley Dyvall) ja viisivuotias poika Danny (Danny Lloyd). Kaikki menee pieleen, ja tähän on elokuvassa kaksi syytä. Pitkä eristäytyminen johtaa isä-Torrancella mökkihöperyyteen ja lopulta väkivaltaiseen käytökseen. Toinen syy on perheen poika Danny, joka "hohtaa", eli hallitsee telepatian ja näkee asioita, joita hotellissa on tapahtunut menneinä aikoina. Kirjan selitys tapahtuvalle tragedialle on monisyisempi ja mielenkiintoisempi, mutta elokuvana kuvaus hallusinaatioita näkevästä perheestä sekoavan isän kera toimii hienosti.

Hohto sai ensi-iltansa vuonna 1980, mutta henkii vielä selvästi 1970-luvun henkeä ennen kaikkea vaatteiden, kampauksien ja sisustuksen osalta. Eräs päähenkilö on myös hotelli itse, ja sen ohjaaja tuntuu ymmärtäneen. Se tärkein osatekijä on kuitenkin kolmen avainnäyttelijän keskinäinen työskentely, ja juuri tämä toimii mahtavasti. Jack Nicholsonin hulluksi tuleva talonmies on siirtynyt jo kauan sitten osaksi populaarikulttuurin vakiokalustoa.

Melkein ainoaksi huonoksi puoleksi voi laskea sen, että katsoja arvaa leffan pahiksen jo ensiminuuteista alkaen. Se toinen puute liittyy valittuun tapaan taustoittaa nähtäviä tapahtumia katsojalle. Keskeiset selitykset nimittäin kerrotaan silkkana dialogina, vaikka Hohto on muuten erittäin visuaalinen elokuvaelämys. Näin ollen olennaisia asioita jää katsojalta sisäistämättä, kun vahva kuvallinen kerronta taas kaappaa huomion itselleen musiikin kera.

Hohto muistetaan ennen kaikkea kauhuelokuvana, joka luo tunnelmansa tapahtumien mukana liikkuvalla kameralla ja painostavalla musiikilla. Myös otoksien kesto on keskeinen työkalu, sillä ajoittain kamera on suunnattuna vähän liian pitkäksi aikaa johonkin tiettyyn kohteeseen, mikä luo sekin katsojalle epämukavaa oloa.

Hohto on ehdottomasti mestariteos ja omanlaisensa kauhuelokuvien merkkipaalu. Se vain ei ole sitä niistä syistä kuin kirjailija itse olisi halunnut.

Tohtori Uni eli Doctor Sleep jatkaa aikuiseksi kasvaneen poika Danny Torrancen (Ewan McGregor) tarinaa. Isänsä lailla alkoholismista kärsivä aikamies on oppinut ajan kanssa elämään hohtonsa kanssa, ja saa tahtomattaan tilaisuuden opettaa saman seuraavalle sukupolvelle. Hohtavat lapset erittävät kuollessaan höyryä, jota melkein ikuisesti elävä joukko nimeltä Tosi Solmu eli True Knot käyttää ravintonaan. Kohteeksi valikoituu poikkeuksellisen voimakkaasti hohtava Abra Stone (Kyliegh Curran). Danny Torrance ymmärtää, että terminaattorin lailla Tosi Solmu jatkaa Abran metsästämistä ikuisesti. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä taisteluun.

Sanallisesti kerrottuna Doctor Sleepin tarina kuulostaa typerältä. Juoni aukeaakin paljon paremmin sellaiselle, joka on lukenut innoituksena toimineen romaanin ennen elokuvan katsomista. Tämä on tietenkin huono asia, sillä leffan tulisi itsessään olla riittävä lähde välittämään sanomansa katsojalle. Asiaa ei auta sekään, että keskeisiä asioita kerrotaan Hohdon tyyliin vain dialogissa. Mukana on myös lyhyt viittaus Stephen Kingin kirjasarjaan Musta torni, ja hauskana lisänä aikuiseksi kasvanut viisivuotiaan Danny Torrancen näyttelijä Danny Lloyd tekee pienen roolin myös Doctor Sleepissa.

Nykyisin Hollywood-elokuvissa on tullut tavaksi vaihtaa avainhenkilöiden sukupuolta tai etnisyyttä toiseksi, ja myös Doctor Sleep haluaa seurata aikaansa. Sukupuolia ei ole vaihdettu, mutta henkilöhahmojen etnisyyttä kylläkin. Merkittävin muutos on ollut vaihtaa romaanin valkoihoinen blondi Abra Stone mustaihoiseksi afroamerikkalaiseksi. Pestattu nuori näyttelijä hoitaa työnsä mahtavasti, joten syy etnisyyden vaihtamiselle saattaa johtua ihan vain siitäkin. Ratkaisu aiheuttaa samalla sen, että romaanin eräs keskeinen tarinaa avaava tekijä joudutaan jättämään kokonaan pois. Muut etniset vaihdot eivät onneksi ole aiheuttaneet tarinallisia muutoksia.

Tohtori Uni on kaikin puolin pätevästi tehty elokuva, joka hieman kompastelee erikoisen tarinansa kertomisessa. Leffa ei missään nimessä ole huono, mutta mestariteoksen rinnalla tavallinen pätevä elokuva näyttää väistämättä huonolta.