Suomi
Blog

Uuden konsolisukupolven aloituksen tuska

Uusi ja odotettu konsolisukupolvi käynnistyi marraskuussa 2020, kun sekä Sony (Playstation 5) että Microsoft (Xbox Series X ja Xbox Series S) lanseerasivat uudet tehokonsolinsa. Koko vuoden ajan koronaviruksen aiheuttamat rajoitustoimet olivat haitanneet uusien konsolien valmistus- ja jakeluprosessia. Siksi pitkin vuotta esiintyi arveluja, että julkaisua saatetaan lykätä vuoden 2021 puolelle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Niin Sony kuin Microsoftkin onnistuivat markkinoimaan omia konsoleitaan hyvin. Ihmiset riensivät sankoin joukoin varaamaan omaa kappalettaan ennakkoon, ja merkittävä osuus jäi kokonaan ilman. Hype todellakin tarttuu, vaikka siitä kuinka koettaisi itsensä irrottaa. Kun sitten laitteita alkoi kuluttajille virrata, iski armoton FOMO eli "fear of missing out". Toisin sanoen kokemus siitä, että menettää jotain keskeistä, kun ei pääsekään heti kavereiden kanssa uutta laitetta hehkuttamaan, ja verkon keskustelupalstoilla omia mielipiteitään kertomaan.

Pelaavan kansan odotuksen tuskan kohotti aivan uudelle tasolle niin sanottu hamstrausilmiö eli "scalping", jossa pieni joukko hankkii suuren määrän konsoleita itselleen myyden niitä sitten FOMO-tuskassa kieriskeleville kuluttajille moninkertaiseen hintaan. Tätä kirjoittaessa tilanne tuntuu olevan se, että uusille konsoleille on tarjolla niin pelattavaa kuin ohjaimiakin, mutta itse konsoleita ei ole myytävänä. Tietojen mukaan Playstation 5 on myynyt yli 4,5 miljoonaa kappaletta, ja Xbox Series X (ja S) arviolta 3,0-3,4 miljoonaa kappaletta.

Tuska ei kuitenkaan pääty siihen, että uuden konsolin saa hankituksi. Tämä siitäkin huolimatta, että uusi laite pöydän kulmalla saa aikaan hyvänolontunteen, vaikka ei vempainta edes käyttäisi. Uuden konsolin asentaminen ja käyttöönotto on tehty mahdollisimman helpoksi, mutta silti se on aina oma ohjelmanumeronsa. Tuore uusi vehje on edeltäjäänsä verrattuna eri kokoinen, mikä saattaa aiheuttaa tarpeen suunnitella huoneen sisustusta uudelleen. Kun sitten lopultakin konsolin saa käynnistetyksi, alkaa uudenlaisen käyttöjärjestelmän opetteleminen. Tässä Microsoft teki viisaasti, koska Xbox Series X:n (ja S:n) käyttäjäkokemus on täsmälleen samanlainen kuin Xbox Onella aikoinaan.

Ennen varsinaisen pelaamisen aloittamista on syytä suorittaa päivityksiä, latauksia ja laitteen tuunauksia oman mielen mukaiseksi. Konsoliin on toki ladattava järjestelmäpäivitys, ja nykyään se peliohjainkin tarvitsee oman päivityksensä. Minulla kesti melkein kaksi vuorokautta ladata uuden konsolin kovalevylle kaikki ne pelit, joita haluan siellä käyttökunnossa pitää (ainakin tällä hetkellä). Siinä sivussa on saatava hollille muutkin sovellukset, kuten Netflix, Youtube, YLE Areena, Disney+ ja niin edelleen. Tätä kirjoittaessa HBO Nordic on saatavilla ainoastaan ikääntyvälle Playstation 4:lle.

Tässä vaiheessa kaikkia kivoja sovelluksia ei ole vielä saatavilla uuden sukupolven laitteille, eikä kaikilla pelikavereilla missään tapauksessa ole omaa konsolia hankittuna saatavuusongelmien vuoksi. Tämän seurauksena televisioni vieressä tulee olemaan se eläköitymistä odottava Playstation 4 ainakin kesään asti ikään kuin kasvannaisena uudemman konsolin kyljessä.

Kaikesta huolimatta siirtyminen uudelle konsolisukupolvelle on sujunut hyvin maailman yleinen tilanne huomioon ottaen. Saatavuusongelmat helpottanevat hiljakseen vuoden 2021 aikana, ja toivottavasti se HBO Nordic saadaan edes toiselle uusista tehokonsoleista. Jostain mystisestä syystä odotin siirtymän sujuvan vieläkin vaivattomammin. Erityisesti se kaksi vuorokautta kestänyt päivityksien ja pelien latailu oli ikävä yllätys uuden konsolin käyttöönoton yhteydessä.

Nyt se uusi konsolisukupolvi on kuitenkin vakaasti käynnissä, ja näillä mennään ainakin seuraavat 5-7 vuotta. Tai ehkä 2-3 vuotta, jos Sony ja Microsoft julkaisevat jonkinlaiset päivitetyt välimallit tyyliin Playstation 4 Pro ja Xbox One X. Sen aika näyttää. Niin ja Nintendokin saisi jo Switchin tehokkaampaan päivittää...

Uuden konsolisukupolven aloituksen tuska

HQ