Grid Legends

Pääsin kokeilemaan ennakkoon Grid Legendsin tarinatilaa noin kuukausi sitten, eikä se tehnyt vaikutusta. Grafiikka oli toki kaunista, mutta ohjaus ja autojen tuntuma oli kauhea. Pettymys oli suuri, sillä kaikki tuntui tökkivän. Tuntuma oli kuin huvipuistoajelu, jossa joku koko ajan törmää omaan autoon. Arvioversiota aloittaessani en siis ollut kovinkaan innostunut, koska odotuksena oli se, että luvassa on samaa tuskaa. Onneksi Codemasters on parantanut peliä paljon sitten ennakkoversion. Ajotuntuma ei edelleenkään ole siellä missä sen pitäisi olla, mutta ne ennakkoversion suurimmat ongelmat on korjattu. Se suurin ongelma on silti edelleen mukana: ajaminen ei ole kovinkaan hauskaa. Tuntuma ei ole riittävän realistinen simulaatiotunnelmaan, eikä tarpeeksi hauskaa ollakseen arcade-tunnelmainen.

En oikein ymmärrä sitä, miten Codemasters on onnistunut niin hyvin monissa yksityiskohdissa, ja sitten tyystin epäonnistunut toisissa. Radan reunoilla olevat katsojat on tehty hyvin. Yleisö ei tunnu staattiselta, vaan jotkut katsojat kurottavat aitauksen yli ja kannustavat kuskeja. Tällaiset pienet asiat kohottavat hyvin tunnelmaa. Samaan aikaan Codemasters ei ole onnistunut mallintamaan sitä, miten vesi pärskyy sateessa ajaessa. Jos sattuu ajamaan aivan toisen auton perässä, ei satava vesi reagoi millään lailla auton pinnan kanssa, eikä sade näy omassa tuulilasissa (jos siis näkymä on auton sisältä). Vesilätäköissä ajaminen ei tuota minkäänlaisia tuloksia. Lumessa ajaminen on sekin iso pettymys. Tuloksena ei ole renkaiden jälkiä, eikä lunta koskaan kerry enempää kuin muutamia hiutaleita. Näin luodaan tunnelmaa vuoden 2003 ajelupelistä. Toisaalta taas muunlainen sää (aurinkoinen, pilvinen) näyttää ihan hyvältä. Sade itsessään on kaunis katsella, ja lumi tien vieressä näyttää hyvältä. Mutta silti kokonaisuus tökkii.

Kiitosta Codemastersille tulee antaa siinä, miten erilaiset radat on suunniteltu. Mukana on 22 rataa, ja jokaisesta on mukana omia erilaisia versioita (yhteensä 130). Suurimman vaikutuksen tekevät kaupunkiajot. Lontoo, Moskova, Pariisi ja Chicago ovat kaikki hyvin tehtyjä. Mikäli on vieraillut näissä paikoissa, pystyy tuttuja paikkoja tunnistamaan. Lisäksi eri versiot radoista ovat riittävän erilaisia, jolloin ajaminen ei tunnu vain lyhyemmältä versiolta samasta kentästä. Kaksi peräkkäistä kisaa Moskovassa tuntuvat tyystin erilaisilta toisiinsa verrattuina. Vaikuttaakin siltä, että 90 % työpanoksesta on laitettu tarinatilaan.

Codemasters onnistui hyvin tarinatilassa Braking Point pelissä F1 2021, ja samaa on yritetty nytkin. Tietokoneiden luomien hahmojen sijasta on panostettu oikeisiin näyttelijöihin. Tuloksena on ikään kuin dokumentti, ja ote on hieman samanlainen kuin Netflixin Drive To Survivessa. Kaikki alkaa isolla kolarilla, jossa pelaajan hahmo on mukana. Sen jälkeen siirrytään ajassa taaksepäin tarkastelemaan sitä, miten tilanteeseen päädyttiin. Pelaaja saa sopimuksen Seneca Racingilta, koska se edellinen kuski päätti laittaa hanskat tiskiin. Senecalla on isoja ongelmia, ja silloin Driver 22 (eli pelaaja) tulee kuvaan mukaan. Tarina on paikoin ihan kelvollinen, mutta se ei ole kovinkaan kiinnostava. F1 2021 esitteli oikean ajajan, jolla oli omat ominaisuutensa ja persoonallisuutensa. Driver 22 ei koskaan näy kuvassa, ei koskaan puhu, eikä kasvoja koskaan näytetä. On vaikea tuntea mitään tällaista henkilöhahmoa kohtaan. Näyttelijät tekevät riittävän hyvää työtä, mutta tarina ei millään tavalla kohoa Braking Pointin tasolle laadussa.

Mukana on myös uratila. Sisältö on hyvää monenlaisen sisällön kera aina sähköautoista alkaen. Aloittelijasta lähdetään liikkeelle, ja kaikkiaan erilaisia kategorioita on kahdeksan. Riittävästi edettyä aukeaa Semi-pro, ja sitten Pro kaikkiaan 250 uratapahtumassa. Harmillisesti pelaaminen tuntuu vain kisalta toisen perään ilman mitään persoonallisuutta. Tiedän monien pelaajien pitävän tällaisesta, mutta itse olisin kaivannut jotain muuta. Pelaaja voi luoda omia rallitiimejä ja niille logon ja oman auton. Ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää tätä luotua tyyliä kaikissa autoissa, sillä jokainen auto on muokattava käsin erikseen.

Moninpelissä on mukana enimmillään 22 ajajaa verkossa, jolloin voi luoda itse haluamansa kisan, ellei sitten halua liittyä mukaan valmiiseen peliaulaan. Kaverit pääsevät mukaan pelaajan uratilaan nopeasti. Itse asiassa mukaan voi liittyä vaikka kesken kaverin kisan, jolloin pelaaja korvaa tietokoneen ohjaaman kuskin. Moninpeli toimii ristiin eri alustojen kesken.

Grid Legends on parantunut kuukaudessa merkittävästi. Se on joistakin paikoista vaikuttavasti toteutettu, ja toisaalta ajamisen tuntuma ei ole riittävän hyvä pitääkseen minut parissaan pitkiä aikoja. Codemasters pystyy parempaan kuin tämä.