World of Warcraft: Burning Crusade Classic

Kun World of Warcraft julkaistiin uudelleen alkuperäisessä muodossaan lisänimellä Classic kaksi vuotta sitten, MMORPG-vanhuksen pelaajakunta nousi ainakin hetkellisesti parhaisiin lukemiin miesmuistiin. Nostalgisen huuman laannuttua pelaajakunnan kritiikki klassikkoa kohtaan on kuitenkin kasvanut. Pelin ensimmäinen lisäosa Burning Crusade julkaistaan nyt uudelleen, joten saa nähdä, riittävätkö sen mukanaan tuomat parannukset tyydyttämään pelaajakunnan vaatimukset.

Blizzardin lähestymistapa Burning Crusade Classicissa onkin hieman erilainen, sillä kokemus ei vastaa aivan täysin alkuperäistä versiota. Esimerkiksi ennen pelin virallista julkaisua oli jo mahdollista pelata lisäosan uusilla Draenei ja Blood Elf -roduilla, minkä lisäksi ratsastamisen vaatimustaso tiputettiin tasosta 40 tasoon 30, vaikka tämä muutos tapahtui alkuperäisessä Burning Crusadessa vasta myöhemmin. Kaikki alkuperäinen sisältö ei tule olemaan pelattavissa saman tien, sillä sisältö aukeaa hiljakseen viidessä eri jaksossa seuraavan kahden vuoden sisällä.

Edellä mainittujen uusien rotujen lisäksi lisäosa tuo mukanaan 11 uutta aluetta, uuden ammatin (jalokiviseppä), lentävät ratsut, areenataistelut, päivittäistehtävät sekä vaikeammat heroic-luolastot. Heroic-luolastot vaativat enemmän koordinointia ja tiimityöskentelyä kuin normaalit, ja niistä tippuu parempia esineitä sekä Badge of Justice -merkkejä. Näillä merkeillä voi ostaa eeppisiä esineitä, jotka vastaavat 25 pelaajan luolastoista tippuvia tavaroita tasoltaan. Tämä helpottaa tasoittamaan eroa aktiivisten ja satunnaisempien pelaajien välillä.

Ehkäpä suurin parannus, mitä Burning Crusade tuo mukanaan on hahmoluokkien välinen tasapaino. Monet alkuperäisessä WoW:issa hyödyttömät taitopuut pääsevät lisäosassa omilleen, minkä myötä omaa hahmoluokkaansa voi pelata vapaammin. Jokainen saa uusia kykyjä ja taikoja, jotka tekevät niiden pelaamisesta mielekkäämpää. Esimerkiksi soturit, jotka olivat ennen voimattomia maageja vastaan, saavat spell reflect - kyvyn, jolla suojautua taioilta, kun taas täysin automaattisen hyökkäyksen varassa olleet retribution paladiinit saavat crusader strike -iskun arsenaaliinsa.

Burning Crusadea voikin parhaiten kuvata termillä "Classic +"; peli toimii samalla lailla kuin World of Warcraft Classic, mutta siitä on vain hiottu pahin särmä pois. Kaikki ominaisuudet, jonka perään pelaajat haikailivat toivoessaan pelin uudelleenjulkaisua, ovat edelleen läsnä, mutta käyttäjäkokemuksesta on tehty sulavampi ja miellyttävämpi. Kuitenkaan nämä uudistukset eivät mene niin pitkälle kuin pelin myöhemmissä lisäosissa, jolloin siitä katoaisi se autenttinen MMO-roolipelikokemus, jonka perään pelaajat haikailivat vuosikausia. Jokainen hahmoluokka tuntuu edelleen ainutlaatuiselta, ryhmätyö ja sosiaalinen osuus ovat edelleen läsnä vahvasti ja pelimaailma on elossa (koska joka paikkaan ei voi matkustaa portaaleilla).

Burning Crusade näyttää kuitenkin ikänsä monessa paikassa. Uusista taidoistaan huolimatta monet hahmoluokat ovat hyvin yksinkertaisia pelattavuudeltaan PvE-sisällössä - monessa tappelussa optimaalinen rotaatio voi koostua parin nappulan painelemisesta. Pelissä on ylipäätään vähemmän sisältöä ja systeemeitä kuin pelin uusimmissa lisäosissa, joten sen parissa voi kyllästyä nopeammin. Tämä voi tosin olla kiireisille pelaajille positiivinen asia. Esimerkiksi PvP-pelaajan ei periaatteessa tarvitse tehdä muuta kuin pelata areenaa kymmenen peliä viikossa. Koluttavaa sisältöä kyllä riittää, mutta erona Burning Crusaden alkuperäiseen julkaisuun on se, että nykyään kaikki tieto pelistä on jo saatavilla, joten omistautuneimmat pelaajat voivat suorittaa päivien ja viikkojen aikana sen, mihin ennen meni kuukausia.

Tämä onkin suurin ero Burning Crusade Classicin ja laajennuksen alkuperäisen julkaisun välillä. Ajat ovat muuttuneet, pelaajat ovat muuttuneet. Moni koki World of Warcraft Classicissa, että hypertehokkaat suorittajapelaajat trivialisoivat pelin sisällön ja imivät kokemuksesta sen hauskuuden. Sitä taikaa, mitä pelaajat kokivat vuonna 2005, on vaikea luoda uudelleen nykyaikana, kun niin moni muu asia ympärillä on muuttunut. Peliseura määrittää pitkälti pelikokemuksen Burning Crusadessa, sillä yksin ei pitkälle pötkitä. Ryhmätehtävät ovat isossa osassa uudella Outland-mantereella, ja varsinkin tasolla 70 on riippuvainen muista pelaajista. Tämä ryhmädynamiikka onkin se tärkein asia vanhoissa WoWin lisäosissa, minkä perään pelaajat haikailivat; pelimaailma tuntuu eloisalta ja kyseessä on tosissaan MMORPG eikä yksinpelikokemus. Se miten paljon Burning Crusadea voi suositella riippuu siis täysin siitä, onko tiimipelaaja vai eikö ole.