Genesis Noir

Karismaattinen ja näyttävä Genesis Noir -seikkailupeli alkaa, kun amerikkalaisen suurkaupungin kaduilla kelloja kaupusteleva mies kuulee rakastettunsa hätähuudot - asunnossa on murhamies, joka ampuu naisystävän. Aseesta lennähtänyt kuuma luodinhylsy polttaa päähenkilön kämmeneen omituisen mutta taikavoimaisen riimun, joka sinkoaa päähahmon takaisin menneisyyteen alkuräjähdyksen hetkille. Menneisyydessä vellomisessa voi kuitenkin piillä ratkaisuja siihen, kuinka paluu nykyhetkeen luonnistuisi ja miten veriteko saataisiin estettyä.

Genesis Noir kaappaa pelaajan mielenkiinnon suorastaan päräyttävällä visuaalisella ilmeellään. Sekä komeat välinäytökset että kiinnostavissa ympäristöissä tapahtuva seikkaileminen pelittävät samanlaisen visuaalisen ratkaisun turvin. Genesis Noirin taustakankaana toimii vähän kulunut ja epätasainen musta pohja, jolla valkoisista viivoista koostuvat pelihahmot ja ympäristöt sitten esiintyvät edukseen. Genesis Noirin taidesuunnittelu on ottanut vaikutteita vanhanajan amerikkalaisista sarjakuvista, ja seikkailun alussa nähtävässä suurkaupungissa on chicagomaista värinää pilvenpiirtäjineen ja jazzahtavine menomeininkeineen. Viivankäyttö on grafiikassa erittäin taitavaa sekä realistisemmissa maisemissa että surrealistisemmissa kohtauksissa, joissa tekijät luovat yllättävän vähin tehostein ja viivoin täysin toimivan kolmiulotteisuuden tunnun seikkailuun.

Genesis Noirin erikoinen maailma ei kuitenkaan olisi mitään ilman taiten kerrottua tarinaa, ja tähän sisältyy pelin tietynlainen ristiriitaisuus. Ensinnäkin Genesis Noirin välianimaatiot revittelevät todella kiinnostavasti kuvakulmilla ja näyttävillä leikkauksilla tavalla, joka tuo mieleen esimerkiksi Into The Spiderverse -animaatioleffan vauhdikkaan ja omalaatuisen kuvakerronnan nopeine siirtymineen. Meininki pelittää mainiosti sekä televisiossa että Switchin omalla ruudulla, joka ei pienestä koostaan huolimatta verota kerronnan taiteellis-esteettistä vaikuttavuutta.

Valitettavasti se pelisuunnittelullinen kantapää on kuitenkin siinä, että nopeiden ja surrealistisen käänteiden myötä pelaaja löytää itsensä varsin näyttävistä mutta hieman sekavasti hahmotettavista pulmatilanteista, joissa ei voi suoranaisesti vaikkapa liikuttaa hahmoa, vaan kääntää kameraa tai tehdä jotain ohjaimen oikealla tatilla ohjattavalla kursorilla. Genesis Noir ei kuitenkaan lahjo tai helli pelaajaa turhan paljon vihjeillä tai ohjeilla, ja hienojen maisemien edessä kädettömäksi itsensä tunteva pelaaja ehtii kokea monenlaisia tunteita epätoivosta turhautumiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii heti pelin alkupuolella oleva kohtaus, jossa pelihahmon tulee murtautua naisystävänsä kämppään. Ulko-ovi on luonnollisesti lukossa, jolloin lukko pitäisi saada murrettua auki. Peli ei varsinaisesti kerro, miten ovenkahvaa tulisi rynkyttää auki tai mihin suuntaan, ja jännittävään kohtaukseen kasvatettu pakokauhu kuihtuu pian ihmettelystä turhautumiseksi, kun ovi ei aukene eikä tilanne etene. Tästä pulmakohdasta ja pelimekaniikkojen salat selvittänyttä pelaajaa tosin hellitään taiteellisesti varsin näyttävällä kohtauksella, jota tyydyttävästi murentuneen oven hieno animointi on pohjustanut.

Genesis Noirin mielikuvituksekkaan meiningin ja audiovisuaalisen näyttävyyden vastapainona nähtävät vapaammat seikkailukohdat jäävät nekin yksinkertaisimmillaan pieniksi pettymyksiksi. Toisaalta taas peli ei jämähdä liian pitkäksi aikaa yhteen maisemaan, vaan kolmituntinen kokonaisuus pysyy liikkeessä varsin luontevalla tahdilla. Pelin alkupuolella nähtävät universumin siementen kylvämiset huonon energian valtaamaan maisemaan ovat aika suoraviivaista ja yllätyksetöntä tutkimista, jolla on kuitenkin tarinallisesti oma merkityksensä. Jätän sen löytämisen ilon Genesis Noiriin tarttuvalle pelaajalle, sillä omituisen kokonaisuuden alta paljastuva juoni tarjoaa muutamat varsin makoisat käänteet ja yllätykset.

Persoonallisia pelielämyksiä hamuavien Switch-pelaajien kannattaa ehdottomasti antaa tilaisuus tälle jännitysnäytelmälle, joka ei veny pelisuunnittelullisella puolella aivan pankin räjäyttämiseen asti - silti Genesis Noirin alkupamaus on ehdottomasti kokemisen arvoinen elämys.