Suomi
Gamereactor
arviot
Bravely Default II

Bravely Default II

Rohkeasti perinteinen rooliseikkailu

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ
HQ

Olipa kerran mystinen fantasiamaailma, jossa asiat olivat menossa vähän mönkään. Neljä elementtikristallia olivat kateissa ja kaaos uhkasi. Onneksi sentään urhoollinen sankarimme kolmen apurinsa kanssa...hetkinen, ihan kuin olisin kuullut tämän joskus ennenkin! Fantasialinnoja, örkkejä ja miekkoja, kyllä vain. Vaikka ei olla enää Kansasissa, täällä olen kyllä vieraillut ennenkin.

Paitsi että en ole. Bravely Default II on kokonaan uusi rooliseikkailu ja jatkoa Nintendo 3DS:n kiitosta saaneelle JRPG:lle. Jatkoa on odotettu ja toivottu pitkään, mutta en ole täysin varma onko tämä aivan sitä mitä odotettiin. Tarina ja maailma ovat tosiaan juurikin niin kliseisiä kuin mainittuja. Ennen kaikkea Bravely Default II vaikuttaakin kumartavan hellästi Final Fantasy -pelisarjan suuntaan, erityisesti 8- ja 16-bittisten osien. Tutuista elementeistä on rakennettu seikkailu, joka ärsyttää tuttuudellaan ja josta on silti oudon vaikea päästää irti.

Bravely Default IIBravely Default IIBravely Default IIBravely Default II
Tämä on mainos:

Kyseessä on siis vanhaan malliin neljän pääsankarin ympärille kasattu tarina. Jokainen retkueen hahmoista liittyy mukaan jo ensimmäisten kymmenien minuuttien aikana ja sitten mennään, kaupungista toiseen ja niiden välillä lymyävät hirviöt listien ja luolastot tonkien. Tuttuus toimii osaltaan pelin eduksi. Käyttöliittymää myöten kaikki oleellinen on nähty aiemminkin, joten matkaan lähteminen on helppoa ja tuntuu kuin rakkaalta sohvalta, johon on aina yhtä mukava istahtaa. Kaikki on siellä missä pitääkin, vaikka näyttääkin uudelta.

Bravely Default -pelit ovat saaneet nimensä pelien vuoropohjaisesta taistelusysteemistä. Ensimmäisen pelin tapaan Default tarkoittaa puolustuskomentoa, jolla vastaavasti hyökkääviä Brave-liikkeitä voi kasata päällekkäin maksimissaan neljä. Hyökkäyksiä voi tehdä useampia ilman puolustustakin, mutta silloin hahmo on ylimääräisten vuorojen ajan paikallaan, eikä pysty puolustamaan itseään.

Omasta ideastaan huolimatta taistelu on suoraviivaista ja perinteistä. Pelin edetessä hahmoille voi määrätä ammatteja, jotka määrittävät sitä, millaisia asioita ne voivat vuorollaan tehdä. Musta maagi laukoo vihollisia tulipalloilla, valkoinen maagi parantaa, laulaja loitsii suojauksia ja niin edelleen. Myös ammatit ovat tuttua kauraa alkupään Final Fantasy -peleistä.

Taisteluita voi onneksi nopeuttaa todella nopeiksi, sillä tappelua Bravely Default II:ssa piisaa kyllästymiseen asti. Jo alkupään kartoilla ei paikoitellen pääse etenemään metriäkään, kun lähellä lymyilevät viholliset saavat pelaajasta vainun ja käyvät kimppuun. Onneksi viholliset sentään näkyvät kartalla ja kun kokemuspisteitä on kerätty tarpeeksi, ne myös luikkivat peloissaan pakoon.

Tämä on mainos:
Bravely Default IIBravely Default IIBravely Default IIBravely Default II

Taisteluun liittyy myös monella tavalla ristiriitainen vaikeustaso. Siitä onkin aikaa, kun olen saanut Game Over -tekstin ruudulle jo ennen kuin olen nähnyt edes alkutekstejä! Väärään suuntaan nokkansa tunkeminen johtaa välittömästi liian vaikeisiin vihollisiin ja kuolemiseen, mikä on mekaniikkana sinänsä ihan toimiva. Huonona puolena seikkailussa voi jäädä myös jumiin yllättävänkin aikaisin. Jo viiden tunnin kohdalla törmäsin ensimmäiseen pelipysäyttäjään, kun luolastossa vastaan tullut pomohirviö pisti ryhmäni kilon paloiksi ennen aikojaan. Muutaman yrityksen jälkeen luovutin suosiolla ja edessä oli - kuinka ollakaan - hirviöiden listimistä kokemuspisteiden perässä. Grindaaminen on vain tehty todella turhauttavaksi. Todella nopeasti kokemustasot eivät nimittäin enää nouse vanhaan tahtiin, sillä kokemuspisteitä jaetaan todella nihkeästi. No mutta tokihan tarjolla on läjäpäin sivutehtäviä suoritettavaksi, eikö vain? Juu on. Niissä kannetaan kamaa edestakaisin paikasta toiseen tai hutkitaan ruohoa kadonneiden esineiden löytämiseksi. Sivutehtävät ovat järjestään umpisurkeita ja tylsiä, minkä lisäksi niistä ei saa edes kokemuspisteitä palkinnoksi.

Hämmentävästi yksi tapa parantaa hahmojen tasoja ja varusteita on pistää peli kokonaan toviksi tauolle. Kun konsoli on unitilassa ja pelaaja ostamassa marketista makkaraa, pelin kaupungeissa olevista satamista voi laittaa veneen vesille seikkailemaan omia seikkailujaan. Kun pelin pariin tauon jälkeen palaa, on paatti noukkinut seikkailuiltaan erilaisia aarteita, joiden joukossa on yllättävän usein kokemuspisteitä, osumapisteitä ja taitopisteitä kasvattavia esineitä. Kolikon kääntöpuolena pelin tulee olla koko ajan online-tilassa veneen seikkaillessa, mutta ratkaisu on siitä huolimatta mielenkiintoinen ja luultavasti omaperäisin osa-alue koko pelissä.

Mitä vaikeustasoon vielä tulee, tavallaan pidän tällaisesta pelaajan haastamisesta ja yrittämään laittamisesta, mutta tavallaan en. Vaikeiden taisteluiden selvittäminen vaatii strategiaa ja yrittämistä, minkä lisäksi hyvän fiiliksen tunne hankalan hirviön kaatuessa on melkoinen. En voi kuitenkaan sanoa erityisesti viihtyneeni mätkiessäni rivihirviötä toisensa jälkeen kohti tuonpuoleista. Meno on monella tavalla toisin sanoen ehtaa retroa, mutta ihan kaikkea 1980-luvulta ei edelleenkään tarvitsisi kopioida.

Bravely Default IIBravely Default IIBravely Default IIBravely Default II

Muilta osin Bravely Default II:n kimpussa viihtyy kyllä. Avoin maailma on kaunis ja mielenkiintoista tutkittavaa. Visuaalisesti peli muistuttaa hieman taannoista Octopath Traveleria, pelkästään hyvässä mielessä. Erityisesti dioraama-tyyliin piirretyt kaupungit ovat todella kaunista katsottavaa. Kliseinen tarina on hyvin kerrottu ja hahmot sinänsä mielenkiintoisia, vaikka ne ovatkin erilaisia stereotypioita valituista kansoista ja vieläpä jokseenkin ärsyttävästi ääninäyteltynä. Käyttöliittymä on erinomainen, eikä mitään tarvitse hakea monen valikon alta. Maailmaa tutkii oikeinkin mielellään.

Niinpä olen Bravely Default II:n suhteen monella tavalla kahden vaiheilla. Toisaalta seikkailu ei tarjoa yhtään mitään uutta eikä omaperäistä ja vaikeustaso saa paikoitellen viskelemään ohjainta seinään. Sitten taas toisaalta tuttuudesta huolimatta kaikki on kieltämättä laadukkaasti toteutettua. Pelillä on luonnollisesti mittaa niin paljon, etten arvioaikana onnistunut peliä pelaamaan läpi.

Tätä kirjoittaessani en kuitenkaan ole täysin varma, haluanko edes pelata seikkailua päätökseensä. Parempiakin roolipelejä on tarjolla ja kliseisyys onnistuu eittämättä ärsyttämään. Jokin kumma silti Bravely Default II:ssa vetää puoleensa. Mikäli JRPG:t ovat sydäntä lähellä, kannattanee tarttua tähän teokseen itse ja koettaa selvittää tätä mysteeriä. Itse en siinä onnistunut.

Bravely Default IIBravely Default IIBravely Default IIBravely Default II
HQ
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
Laadukas tuotanto, vaikeustaso varauksin, maailman tutkiminen on mukavaa
-
Grindaaminen on käytännössä pakollista, taistelua on aivan liikaa, todella kliseinen ja tuttu, umpisurkeat sivutehtävät
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
Lisää Bravely Default -pelejä tulossa

Lisää Bravely Default -pelejä tulossa

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Bravely Default II on nyt julkaistu Nintendo Switchin ohella myös Steamissa. Julkaisija Square Enixillä onkin pelisarjalle suuria suunnitelmia, joskin niiden toteutuminen...

0
GR Livessä tänään Bravely Default II

GR Livessä tänään Bravely Default II

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Helmikuun lopulla julkaistiin Nintendo Switchille Bravely Default II, joka on jatkoa vuoden 2013 Nintendo DS:n roolipelille. Gamereactorin arvion voi lukea täältä. Tänään...

0
Videoarviossa Bravely Default II

Videoarviossa Bravely Default II

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Bravely Default II julkaistiin Nintendo Switchille viime viikolla, ja Gamereactorin arvion pääsee lukemaan täällä. Aina ei kuitenkaan huvita lukea. Silloin videoarvio....



Ladataan seuraavaa sisältöä