Harvest Moon -pelit ovat tarjonneet kaikille mahdollisuuden ryhtyä maajusseiksi. Mikäs onkaan sen mukavampaa, kuin nousta ennen aamunkoittoa päivän töihin, raataa päivä pelloilla ja illalla kellahtaa taas nukkumaan. Ja saman rutiinin voi sitten toistaa huomenna ja ylihuomenna ja sitä seuraavana päivänä ja sitä seuraavana päivänä.
Harvest Moon: Animal Parade jatkaa perinteikkäästi maanviljelypelien sarjaa. Tällä kertaa mukana on myös jonkinlainen juoni, joka tarjoaa vaihtelua maajussin arkeen. Kaikki luonnonvoimat ovat nimittäin muuttuneet todella heikoiksi. Tuli ei lämmitä, tuuli ei puhalla ja niin edelleen. Sadonkorjuun jumalatar pyytää avuksi pelaajan viljelijää ja totta kai tämä työteliäänä nuorena tarttuu haasteeseen. Luonnonvoimat saadaan palautettua, mikäli niihin sidottuja kelloja soitetaan. Valitettavasti kaikki kellot ovat hukassa, joten ei auta kuin lähteä etsimään. Yksin näitä ongelmia ei tarvitse ratkoa, sillä apurina mukana lentelee yksi sadonkorjuukeiju.
Vaikka mukana on myös juoni, on uusin Harvest Moon sisällöltään hyvin samanlainen kuin sarjan edelliset osat. Päivät täyttyvät yksinkertaisista askareista, kun pieni maajussi kyntää peltoja, hoitaa eläimiä, kalastaa, kerää luonnonantimia ja ystävystyy naapureiden kanssa. Samoja asioita joutuu toistamaan päivästä toiseen ja pelin viehätys riippuu siitä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa sen eteen on valmis näkemään. Suuria mullistuksia ei kannata odottaa, vaan parhaimmat tuotot sadostaan saa pitkäjänteisellä työllä. Sama pätee myös ihmissuhteisiin, sillä kavereita ei saa vain parilla vierailulla, vaan siihen vaaditaan jatkuvaa kyläilyä ja jopa lahjojen ostelua.
Vaikka samoja töitä joutuu tekemään päivästä toiseen, pystyy niiden sisältöihin onneksi itse vaikuttamaan. Esimerkiksi kylvettävä sato täytyy valita kuhunkin vuodenaikaan sopivaksi ja jokaisella kasvilla on oma kasvuaikansa. On täysin maajussin harkinnassa, kylvääkö halpaa kaalia vai kallista mansikkaa. Ja pitäisikö mansikoista sittenkin tehdä vielä hilloa, jolloin aikaa tosin tuhraantuu enemmän, mutta voitot ovat myös suuremmat. Samat valinnat pätevät myös eläintenhoitoon, sillä jokaisella eläimellä on omat erityispiirteensä. Lehmät ja vuohet tuottavat tasaisesti maitoa, kun taas lammas korvaa vähäisen maidontuottamisensa villalla. Eläimiä ei saa myöskään jättää oman onnensa nojaan, vaan niitä täytyy käydä päivittäin paijaamassa. Jatkuva hoito takaa sen, että eläin on onnellinen ja tuottaa parempia tuotteita, joista puolestaan saa enemmän rahaa.
Maatilan hoitoon kuluu yllättävän paljon aikaa, joten taakkaa helpottamaan voi hankkia vaimon tai miehen. Pelihahmoksi voi valita joko tytön tai pojan, ja kummallekin löytyy kymmenen mahdollista siippaa. Avuksi voi myöhemmin puuhailla myös jälkikasvua. Aviopuolisolle tai lapselle voi antaa hoidettavakseen jonkin maatilan työn, jolloin päivän töistä suoriutuu huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Ja kunhan lapsi on kasvanut tarpeeksi, tämän voi lähettää maailmalle. Tällöin voi pelin aloittaa halutessaan alusta, mutta tällä kertaa nuoremmalla sukupolvella.
Toteutukseltaan Harvest Moon: Animal Parade on aikalailla keskilaatua, mutta pari valittamisen aihettakin löytyy. Pelin yleisilme on söpö ja varsinkin eläimet ovat isoine turpineen todella paijattavan oloisia. Valitettavasti peli näyttää muuten ajoittain todella karulta. Vaatimaton ulkoasu ei takaa edes tasaista ruudunpäivitystä, sillä peli nykii välillä ikävästi. Ohjattavuus toimii muilta osin hyvin, mutta peltotilkkujen hoitaminen on hyvin kankeaa. Puute pistää pahasti silmään, sillä hyvin suuri osa peliajasta menee juuri peltotöiden hoitamiseen.
Harvest Moon: Animal Parade tarjoaa samaa tuttua ja turvallista maanviljelemistä kuin sarjan aiemmatkin osat. Isoja uudistuksia pelistä ei löydy, joten jos aihe kiinnostaa eikä pelisarja ole entuudestaan tuttu, kannattaa alelaareista etsiä käsiinsä jokin sarjan aikaisempi osa. Toisaalta jos olet hurahtanut maanviljelykseen, niin pelisarjan uusin osa tarjoaa jälleen pelattavaa useiksi kymmeniksi tunneiksi.