Suomi
Gamereactor
arviot
Sports Champions

Sports Champions

PlayStation 3:n liikeohjain lanseerattiin syyskuun puolivälissä muutaman erilaisen pelin kera. Yksi vähiten yllättävistä, mutta siitä huolimatta valikoiman toimivimmista, on urheilukokoelma Sports Champions.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Peli lainaa perusidean Nintendon Wii Sportsista ja Wii Sports Resortista. Uuden liikeohjaimen kiemurat opetellaan erilaisten kevyiden urheilulajien kautta. Tarjolla on puolen tusinaa lajia, joista löytyy niin tähtäilyä vaativaa jousiammuntaa kuin oikeaoppisia lyöntejä mallintavaa rantalentopalloakin. Pöytätennis on kuin kiivastempoisempi vastine Wii Sportsin tennikselle, gladiaattorimiekkailu korvaa nyrkkeilyn ja frisbeegolf perinteisen golfin. Petanki tai bocce puolestaan ottaa keilailun paikan.

Lienee sanomattakin selvää, että omaperäinen kokoelma Sports Champions ei ole. Urheilua kuitenkin harrastetaan kesäisen pirteässä ilmapiirissä, hieman Wiin vastineita realistisemmassa hengessä, joten ulkoisesti PlayStation Moven urheilupaketti on ajanmukaisempi ja houkuttelevampi. Monissa lajeissa on muun muassa käytössä ihan oikea fysiikkamalli, joka mallintaa esimerkiksi pingiksen kierrelyönnit mukavan uskottavasti ja saa gladiaattorien kilvet pirstoutumaan kovimmista iskuista.

Toteutuksessa ja tunnelmassa on jotain samaa Everybody's Golfin kanssa, mutta pöhköt hahmot ovat tällä kertaa hieman vähemmän japanilaisia. Hahmokaarti koostuu karikatyyrimäisistä lihaskimpuista ja piukeista pimatsuista. Pelin syvyyttä syö jonkin verran se, että hahmot ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia, joten erot ovat puhtaasti ulkoisia. Hentoinen nainen iskee miekkaa aivan yhtälailla kuin steroideilla kyllästetty neliraajakaappikin. Toisaalta hahmoihin ei myöskään muodostu samanlaista henkilökohtaista sidettä kuin Wii Sportsin Mii-hahmoihin, koska omien hahmojen käyttäminen ei ole mahdollista.

Paketin kiinnostavimmat urheilulajit ovat frisbeegolf, pöytätennis ja jousiammunta. Frisbeegolfissa on mahdollista käyttää muutamaa erilaista kiekkoa, jotka käyttäytyvät hieman eri tavoin. Alkuheittoon käytettävä kiekko lentää hyvin, mutta se on huomattavasti vaikeampi saada kulkemaan suoraan kuin säyseä putteri. Lajissa korostuukin se, miten hyvin ohjainta pystyy pitämään oikeassa kulmassa räväkkää heittoliikettä tehdessä.

Tämä on mainos:

Kaikissa lajeissa ohjain tottelee liikkeitä verrattain tarkasti, mutta ehkä selkein osoitus PlayStation Moven tarkkuudesta on pöytätennis. Kiivas palloralli pysyy yllättävän hyvin kasassa ja lyönnit lähtevät pääasiassa niin kuin on ajatellutkin. Jousiammunnassa puolestaan päästään hyödyntämään ohjaimen osoitteluominaisuutta, joka sekin toimii hyvin. Lisäksi se on yksi niistä lajeista, joissa voi hyödyntää kahta Move-ohjainta - yhtä kummassakin kädessä. Tällöin peli muuttuu pelkästä nuolien vetämisestä ja tähtäämisestä hieman monipuolisemmaksi, kun pelaaja voi jäljitellä jousen jännittämistä molemmin käsin. Sääli, että lisäohjaimen joutuu hankkimaan erikseen.

Poikkeavin laji paketissa on muinaista gladiaattoritaistelua muistuttava miekkailu. Pelaajat pääsevät käyttämään lähitaisteluaseita ja kilpiä yrittäessään iskeä vastustajansa kanveesiin. Tavallisista mätkintäpeleistä poiketen lajissa ei voi vain rämpyttää hyökkäysnappia, vaan iskut on tehtävä realistisesti oikeassa tahdissa. Samalla on huolehdittava omasta suojauksesta. Taistelu on toimivaa ja tuo varmasti hien pintaan, mutta mielenkiintoa se ei jaksa pitää yllä kovinkaan pitkään.

Sports Championsin ongelma onkin sen hengettömyys. Vaikka otteluita on pitkät liudat joka lajissa ja uusia haasteita avautuu onnistumisten myötä, loppuu lajista kuin lajista kiinnostus jo ennen kuin kolmannes haasteista on takana. Perustrikkien harjoittelun jälkeen pelaaminen alkaa toistaa itseään nopeasti.

Yhtenä syynä on lajien pelkistetty luonne. Esimerkiksi lentopallo jäljittelee lajiin kuuluvat passaukset ja iskut mallikkaasti, mutta todellista taktiikkaa pallottelussa ei ole. Tekoäly hoitaa suurelta osin pelaajan liikkumisen, joten pelaajan tehtäväksi jää ainoastaan tehdä ne muutamat kriittiset liikkeet Move-ohjainta heilauttamalla. Mukana ei myöskään ole minkäänlaista uratilaa, joka kannustaisi pitkäjänteiseen pelaamiseen.

Tämä on mainos:

Urheilu on huomattavasti hauskempaa moninpelinä. Samalla koneella pelaamaan mahtuu lajista riippuen joko kaksi tai neljä pelaajaa. Joissain tapauksissa vaaditaan luonnollisesti lisäohjaimia, joissain riittää pelivuorojen vaihtaminen. Nettipelin puute on kuitenkin valtava miinus, koska se olisi varmasti tuonut pelille lisää elinikää ja vähentänyt moninpelin laitehankintoja. Yksikseen pelaaville Sports Champions ei anna kuin satunnaista, pinnallista hetken hupia.

Peli jää myös kaipaamaan monipuolisempaa lajivalikoimaa. Jo muutama ylimääräinen lajivariantti kuten kiekkoammunta, nyrkkeily ja klassinen Tiger-golf olisivat antaneet kokoelmalle uusia vivahteita. Mielenkiinto otteluiden läpäisyä kohtaan hiipuu viimeistään siinä vaiheessa, kun samat ympäristöt ja vastustajat alkavat toistua. Esimerkiksi frisbeegolfissa juuri radat muodostavat leijonanosan lajin haasteista. Pitemmän päälle myös joka lajin alussa vaadittava ohjaimen kalibrointi, toistuvat hahmointrot ja junnaava musiikki käyvät hermoille.

Sports Championsin suurin meriitti lienee siinä, että se osoittaa PlayStation Moven olevan teknisesti varsin kilpailukykyinen Wiin liikeohjaimen kanssa. Itsenäisenä pelinä siinä ei ole kuitenkaan niin paljon lihaa luiden ympärillä, että se jättäisi pysyvän jäljen PlayStation 3:n pelikirjastoon. Vaikka liikeohjaus on toimivaa, innostavampia ja pitkäikäisempiä urheilupelejä löytyy pilvin pimein perinteiselle peliohjaimelle.

Sports ChampionsSports ChampionsSports ChampionsSports Champions
06 Gamereactor Suomi
6 / 10
+
Tottelee ohjausta hyvin, Wii Sportsia realistisempi ote, joitain harvinaisempia lajeja
-
Yllätyksetön, pinnallinen, itseään toistava, nettipeli uupuu
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
Sports ChampionsScore

Sports Champions

ARVIO. Kirjoittaja Kimmo Pukkila

Yllätyksetön ja pinnallinen urheilukokoelma jättää toimivasta tekniikastaan huolimatta paljon hampaan koloon.



Ladataan seuraavaa sisältöä