Blur

Vaikka Blurin menopelit kantavatkin pääosin oikeiden automallien nimiä ja ulkokuoseja, on ne pelkistetty ajettavuudessaan muutamiin perusryhmiin kuten helposti sivuluisuun lähteviin driftereihin ja helpommin hallittaviin grippereihin. Eri ajoneuvotyyppien käyttäytymisessä on kuitenkin riittävästi eroa, jotta koslien kierrättäminen radasta toiseen kannattaisi.

Ajaminen on pelin tyyliin sopivan simppeliä. Ajolinjat ovat toissijainen murhe, paitsi kun tarkoituksena on kerätä lisävoimia radan varrelta. Kaasun voi pitää huoletta tiskissä lähes lähdöstä maaliin asti, vaikka pidemmän päälle kisojen voittaminen vaatiikin tarkempaa otetta ajokin hallintaan. Meininkiä kuitenkin kuvastaa mainiosti automaattinen toiminto, joka heittää pysähdyksiin joutuneen pirssin uudelleen vauhtiin. Kepoinen ajotuntuma sopii peliin hyvin, sillä kyse ei tosiaankaan ole realismiin pyrkivästä kilpa-autoilusta.

Baanalta noukittavien erikoisvoimien hallinta on ratkaisevassa roolissa kisamenestyksessä. Käytännössä kaikki aseet ovat tuttuja vuosien varrella nähdyistä karting-peleistä. Mukana on siis varsin perinteinen kattaus hakeutuvaa ohjusta ja miinaa, mutta henkilökohtaiseksi suosikikseni kohosi radan varrelle vastustajien harmiksi useita sähköpulsseja latova voima. Kiesit kestävät vain rajallisen määrän kuritusta, joten ajoneuvon pellit oikovaa korjauskikkaa kannattaa pantata hädän hetkelle. Erityisvoimien olisi suonut sisältävän hieman omaperäisempiä ratkaisuja muilta lainattujen rinnalle.

Blurin kaltaisen pelin viehätyksessä merkittävä tekijä on ratojen määrä ja laatu. Pelialueet ovatkin toki asiallisesti suunniteltuja ja suurimmaksi osaksi näyttäviä, mutta peli kaipaisi vielä sen erityisen mieleenpainuvan kentän joka nousisi muiden yläpuolelle. Kaiken kaikkiaan ratoja on kuitenkin riittävästi pitämään mielenkiintoa yllä pidemmissäkin peliputkissa.

Yksinpeliuralla ajetaan kisoja läpi eri pelimuodoissa ja suoritetaan samalla haasteita seuraavien tasojen avaamiseksi. Pelimuodoista löytyy perinteisen kilpa-ajon lisäksi tarkistuspistekisaa ja hieman erikoisempaa tuhoamismuotoa, jossa pelaajan tulee kerätä pisteitä tuhoamalla liikenteessä olevia ajoneuvoja. Yksinpeli tuntuu kuitenkin moninpelin rinnalla aika tylsältä, vaikka toki tekoälyä vastaan kisailu käykin ratojen harjoittelusta. Välillä kisat tuntuvat kuitenkin olevan todella pahasti kallellaan vastustajan puolelle, joten turhautumisvaara on todellinen.

Moninpeli onkin huomattavasti mielenkiintoisempi tapaus. Osuvan Modern Carfare -lempinimen ymmärtää nopeasti verkkopelin aloitettuaan: verkkoräiskintätrendiä lainaten Blurin nettipelissä kerätään kisoista fanisuosioksi nimettyjä kokemuspisteitä. Kokemustasot avaavat pelaajan käyttöön modeja, jotka vaikuttavat kiesin tai esimerkiksi tietyn aseen ominaisuuksiin. Aseet tekevät kilpa-ajosta ihmispelaajien kanssa kutkuttavaa puuhaa, sillä koko rallin ajan jatkunut ylivoimainen johtoasema saattaa vaihtua vielä maalisuoralla kirosanojen saattelemaan pettymykseen. Kumijalan romuttaminen on pikatiketti pahnanpohjimmaiseksi, joten pirssin kuntoa on syytä pitää silmällä mielenterveytensä vuoksi. Toistuva turpaan ottaminen on turhauttavaa, mutta onneksi hommassa on aina kaksi osapuolta. Verkkopelin haasteet tekevät pelaamisesta pirullisen koukuttavaa puuhaa, joten tässäkin mielessä Modern Warfare -viittaukset osuvat kohdalleen.

Blur on viihdyttävä ja nopeatempoinen kilpa-ajopaketti, joka yhdistelee onnistuneesti eri lajityyppien ominaisuuksia. Yksikään sen osa-alue ei ehkä ole parasta mitä pelimaailmassa on nähty, mutta kokonaisuus on tarpeeksi hyvä erottamaan sen kilpailijoistaan. Vaikka Bluria on hankala kuvitella pelaavansa tuntikaupalla päivä toisensa jälkeen, tarjoaa peli kuitenkin tarpeeksi sisältöä, että seuraava kisa kutkuttelee jo takaraivossa vasta päätetyn pelikerran jälkeen. Kun kokonaisuus on vielä kuorrutettu tyylikkäällä ulkoasulla joka sekin yhdistelee realistisia ja tyyliteltyjä piirteitä, on Blurista vaikeaa olla pitämättä.