Suomi
Gamereactor
arviot
Colin McRae: Dirt 2

Colin McRae: Dirt 2

En ole aikaisemmin suuremmin perustanut autopeleistä. Eniten ovat napanneet ne, joissa omia kiesejä pääsee kustomoimaan mahdollisimman paljon. Codemastersin GRID muutti kaiken. Sen kevyttä realismia ja näyttävyyttä yhdistelevä ajomallinnus sai itse matkan tuntumaan määränpäätä hienommalta. Omaksi ja muiden heimolaisteni iloksi edesmenneen Colin McRaen nimeä kantava Dirt 2 jatkaa samoilla linjoilla. Nyt pyörät uurtavat jälkensä asfaltin sijasta soraan, hiekkaan ja mutaan.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Colin McRae: Dirt 2 ei hae esikuviaan puhtaasta rallista, vaan etenkin Jenkkilässä suositusta X Games -tyyppisestä kisaamisesta. Pelistä löytyykin useita toisistaan poikkeavia kisamuotoja ja kaaroja. Eri mantereille jaettuja kisoja tahkoamalla karttuu niin mediaseksikkäät kokemuspisteet kuin perinteinen palkintorahastokin. Kokemuspisteet avaavat uusia ratoja, maalipintoja ja oheishärpäkettä, ja riihikuivalla hommataan uudet ajokit kisoja kiertämään. Yksittäisten kisojen jälkeen aukeaa monivaiheisempia rykäisyjä, X Games -turnauksia ja kunnianosoituksena Colin McRae Tribute Cup, jossa ajetaan miehekkäästi vanhoilla Ford Escorteilla. Ajettavaa on paljon, mutta kokonaistavoitteen puute aiheuttaa ajoin pientä haahuilua.

Colin McRae: Dirt 2:ssa löytyy kuusi erilaista kisatyyppiä. Raidissa ja Landrushissa ajetaan hiekalla, Rallicrossissa stadioneilla ja Trailblazersissa nopeilla maastoradoilla. Dominationissa pyritään kellottamaan kovimmat ajat radan eri sektoreille ja rehellisessä rallissa paahdetaan lujaa kelloa vastaan kartturin avustuksella. Hillittömän nopea Trailblazing mielettömän kauniissa maisemissa iski parhaiten. Kun neula väpättää kahdensadan paremmalla puolella ja alla on hiekkaa ja pikkukiviä, hyppyyn tai kurviin tullessa takapuoli on jatkuvasti sohvan reunalla. Ajoneuvoja on Pontiaceista Subaruihin, kaikissa eri teholuokissa.

Ajotuntumaksi on valittu Codemastersin edellisestä autopelimenestyksestä eli GRID:istä tuttu kevyt realismi. Ja ainakin allekirjoittaneeseen se upposi kuin väärä raha. Pienen opettelun jälkeen se äärimmäisen tarpeellinen perstuntuma löytyy, ja kurveille voi alkaa näyttämään perää tyylikkäiden sivuluisujen aikana. Vauhdintuntua piisaa ja nopeimmissa kisoissa reunalla ajamisen tunne on valtavan hieno. Reikäpäisestä ajotyylistä ei myöskään rankaista julmasti, sillä yksi autopelihistorian uusista hienoista keksinnöistä on jälleen mukana. Jos kurvi menee pitkäksi tai auto rusinaksi, Flashbackillä eli pelitilanteen takaisin kelaamalla auto palaa radalle ja vaikean kohdan voi ottaa uusiksi. Vaikeustason korotuksen myötä pelastava enkeli vierailee harvemmin, vaikeimmalla tasolla ei kertaakaan. Itselleni Serious -taso tuntui sopivan parhaiten: voittaakseen piti ajaa hyvin ja kolme Flashbackia riitti useimmiten saattamaan koslan kotipesään.

Yksin ei pelaajan tarvitse hiekkamonttuja kiertää. Mukaan on saatu aikamme nimekkäimpiä moottoriurheilun monitoimimiehiä jenkkien X Games -sarjasta. Muun muassa Travis Pastrana, Ken Block ja Dave Mirra toimivat mukavasti sekä kannustajina että kirittäjinä kisoissa. He kommentoivat radiopuhelimen välityksellä kisan aikana pelaajan ajamista (tai minun tapauksessani sikailua), ja antavat jälkikäteen pientä palautetta. Kommentointi ja kuuluisuuksien mukanaolo on kiva lisä, mutta puhujat jäävät hieman persoonattomiksi. Esimerkiksi herrojen ajotyyleissä en huomannut minkäänlaisia eroja.

Tämä on mainos:

Colin McRae: Dirt 2:n ilmestymistä odotellessa meitä on hemmoteltu melkoisella kavalkadilla toistaan upeampia ruudunkaappauksia. Niissä on totta kai huolellisesti valitut kuvakulmat ja vauhdikasta vääntöä, mutta fakta vaan on, että tässä on yksi vuoden ellei kaikkien aikojen kauneimpia rallipelejä. Uskollisesti mallinnetut autot, ilmeeltään toisistaan poikkeavat radat ja kaikki se pöly ja muta näyttävät ja tuntuvat hyvältä. Etenkin kisan jälkeinen uusinta on jo pelkän ulkoasunsa ja kamerakulmiensa ansiosta viihdyttävää katsottavaa. Eri radoista Utahin oranssien kallioiden lomassa puikkelehtimisen seuraaminen teki suurimman vaikutuksen. Äänipuolellakin ollaan ollut hereillä. Erilaiset ropinat, yleisön mölinä ja moottoriäänet luovat hyvät puitteet tiukalle kisailulle. Musiikkihylly on täytetty yllätyksettömästi pääosin amerikkalaisella uusrokilla, mutta onneksi hyvällä sellaisella. Genrestä voi olla montaa mieltä, mutta Bloc Party, Rise Agaist ja Prodigy säestävät hienosti kisojen välistä kilpailuiden ja kiesien valintaa.

Pientä napinaakin löytyy, kuten aina. Eri ratoja on yhdeksän erilaista muutamin eri variaatioin, ja niitä kierrätetään aika lailla. Jokainen on ammattitaitoisesti tehty ja toisistaan poikkeava - aavikolta vuoristoon ja viidakkoon - mutta luminen Suomi ja pari muuta olisi mahtunut hyvin mukaan. Lisäksi nimekkäitä kuskeja olisi voinut personoida rohkeammin. Kaikkine vikoineenkin Colin McRae: Dirt 2 potki kuin 600 hevosta. Loistava ajotuntuma, hienot ympäristöt ja ajamisen fiilis pitävät meikäläisen ratin äärellä vielä tämän arvion jälkeenkin.

Colin McRae: Dirt 2Colin McRae: Dirt 2Colin McRae: Dirt 2Colin McRae: Dirt 2
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Hieno ajotuntuma, kaunis katsella ja kuunnella, paljon ajettavaa...
-
...mutta vähänlaisesti ratoja, persoonattomat julkkikset
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Täydentävä mielipide

Colin McRaen nimeä kantavat pelit ovat kuuluneet rallikansan suosikkeihin jo pitkään, mutta uudessa Dirt 2:ssa on otettu askel kohti laajempaa yleisöä. Ammattimaisen ralliautoilun sijaan pelissä on selkeästi bilevaihde päällä. Poppi pauhaa, moottorit pärisevät ja katsojat pitävät hauskaa. Aivan Motorstormien romuralliin ei mennä, mutta sivupeilit hipovat toisiaan.
Onneksi myös ajaminen on muuttunut hauskempaan suuntaan alkuperäisestä Dirtistä. Autoja on taas helpompi viedä leveästi kahva edellä ja eri autoluokkien ajo-ominaisuudet tulevat kivasti esille. Siinä missä kevyt rantakirppu vispaa kuravellissä kuin viimeistä päivää, ottaa valtavalla takaspoilerilla varustettu ralliauto tukevan nelitassuotteen aavikkoraitista.
Menemisen meiningin kruunaa äärimmäisen virtaviivainen grafiikka, joka kiidättää sohvaperunat vauhdin hurmaan. Upeita maisemia ei ajaessa ehdi ihailla, mutta uusinnoissa rönsyileviä yksityiskohtia metsästää ilokseen. Peli on yksinkertaisesti nähtävä liikkeessä, sillä pysäytyskuvat eivät tee oikeutta korealle kuorelle.
Yksi suurempi puute nousee pelatessa pian esiin: ratojen määrä. Vaikka pelissä kierretään Los Angelesin hornankattilasta Kiinan maaseudulle, ei kohteista löydy montaakaan rataa. Samat kurvit tulevat siis tutuiksi. Varsinkin jos pelissä haluaisi keskittyä vain tiettyyn rallilajiin, käy sisältö nopeasti niukaksi.
Ratojen vähyydestä huolimatta Dirt 2 on pätevä valinta nykykonsolien kapeassa rallivalikoimassa. Se pätee ennen kaikkea turboahdetun presentaationsa turvin, mutta tarjoilee myös hyviä ajoelämyksiä. Mikäs siinä, jos kuskin lisäksi sivustaseuraajatkin voivat viihtyä.

Kimmo Pukkila

8/10

Käyttäjäarviot

  • modernipoika
    Loistava, hauska, kauan pelattava ajopeli. Jos pelaan ajopelejä, pelaan tätä tai gt viittä. Tässä on hauskaa vetää kaikkia tournamentejä,... 8/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä

2
Colin McRae: Dirt 2Score

Colin McRae: Dirt 2

ARVIO. Kirjoittaja Matti Isotalo

Matti oppi, että raparalli voi olla hauskaa. Loistava ajotuntuma, hienot ympäristöt ja yleinen fiilis pitävät ratin äärellä vielä pitkään.

4
Dirt 2

Dirt 2

ENNAKKO. Kirjoittaja Matti Isotalo

Matti kokeili, miltä komeasti mallattujen kaarojen ja rouheasti pohjaan ropisevan soran yhdistelmä maistuu toisella kerralla.



Ladataan seuraavaa sisältöä