The Sims 3

Ensivilkaisulta The Sims 3 ei vaikuta yhtä suuresti edeltäjästään eroavalta, kuin pelin toinen osa oli ensimmäisestä. Simit edelleenkin ikääntyvät, käyvät töissä, rakastuvat, haaveilevat ja vaativat perustarpeista huolehtimista. Raapaistaessa pintaa syvemmin pelin uudistukset pääsevät näyttämään kyntensä.

Paljon puhuttu avoin maailma eli naapurusto, jossa simit voivat tutkia kaikkia paikkoja, on toteutettu hienosti. Naapurustossa voi käydä erilaisia kursseja, hakea töitä rakennuksia klikkaamalla ja nauttia esimerkiksi ravintolan tai kuntosalin palveluista sekä myös tutustua tonttien ulkopuoliseen maailmaan. Käymättömien korpimaiden koluaminen ei kuitenkaan ole kovin jännittävää, sillä vaikka sinne onkin ripoteltu asioita joita simit voivat kerätä, ei siellä loppujen lopuksi ole juuri tekemistä.

Tarjonnan ollessa laaja, pelaajalta menisi kaiken tämän keskellä helposti sormi suuhun ilman karttatoimintoa, jonka avulla erilaiset palvelut löytyvät helposti. Avoimen maailman suurin varjopuoli on se, ettei kauppoihin ja ravintoloihin pääse itse sisälle. Pelaajan on tyytyminen ulkopuolella odotteluun simin luuhatessa rakennuksien sisällä, ja tässä suhteessa peli ottaa takapakkia aikaisempaan. Sama ongelma koskee työpaikkoja, sillä vaikka rakennus, jossa simi työskentelee on nähtävillä, ei pelaaja pääse sisälle.

Kylässä käydessä pelaaja onneksi pääsee aidosti mukaan menoon, eli talot sisustuksineen ovat nähtävillä vierailun ajan. Avoin maailma olisi helposti kaatunut siihen, että ajankulku olisi jähmettynyt muilla tonteilla käynnin ajaksi. The Sims 3 ei kuitenkaan sorru tähän, vaan pelaajan on mahdollista yhtä aikaa hallita sekä kotiin jääneitä, että ympäristöä tutkivia simejä. Tämä vaatii pientä totuttelua, sillä kahden paikan yhtäaikainen valvominen on aika haastavaa, mutta onnistuu kyllä mikäli ei kiirehdi liikaa.

Maisemat ovat kauniita ja yksityiskohtaisia, mutta naapuruston ulkonäköä ei yllättäen voi muokata yhtä monipuolisesti kuin ennen. Simien asuttaminen naapurustoon on vaikeaa entiseen verrattuna, pelaaja on helposti aivan pallo hukassa etsiessään suosikkiperheitään, sillä ilmeisesti jokainen itse luotu perhe tallentuu omaan naapurustokopioon.

Avoimen maailman lisäksi suurimpia uudistuksia on Luo tyyli -osio, joka antaa vapaat kädet värjätä uudelleen lähes kaikkea mitä pelissä on. Valittavana on kymmenittäin erilaisia kuviointeja, joiden värjäys käy käden käänteessä. Enää yksilöllisten vaatteiden tai huonekalujen teko ei siis vaadi kuvankäsittelyohjelmaa, ainoastaan värisilmää. Kun on kerran onnistunut luomaan onnistuneen kuosin, sen voi hetkessä siirtää simin vaatteisiin, huonekaluihin, seiniin tai pihatielle seisovaan autoon, tai jakaa muiden pelaajien kanssa verkossa.

Simien luonti on uudistettu onnistuneesti, etenkin mahdollisuus säätää simin ihonväri ja ruuminrakenne kätsyllä liukusäätimellä, sekä hiusten ja silmien värjäämien värikartalla ovat toimivia ratkaisuja. Sen sijaan kasvojen muokkaaminen tuntuu aluksi kömpelöltä eivätkä valmiit meikit ole niitä, joita keskivertonainen haluaisi omille kasvoilleen. Vaatevalikoima on melko runsas, mutta hiusmalleissa olisi saanut olla useampi vaihtoehto.

Simien persoonallisuuden luominen on hoidettu mallikkaasti. Simin luonne koostetaan viiden ominaisuuden yhdistelmäksi useista kymmenistä eri vaihtoehdoista, kuten onnekas, snobi, lapsenmielinen, flirttaileva ja kleptomaani. Osa piirteistä kumoaa toisensa, joten vallan mahdottomia yhdistelmiä ei voi luoda, mutta jokainen löytää silti taatusti mieleisensä. Valittavana on myös lempiruoka, -väri ja -musiikki, mutta niiden vaikutus ei ole huomattava.

Luonteenpirteet vaikuttavat selvästi pelaamiseen, kuten siihen millaisia sosiaalisia vaihtoehtoja simillä on toisia simejä kohtaan. Sosiaalisten toimintojen määrä on kasvanut, ja ne on luokiteltu näppärästi eri sarjoihin, kuten ystävällinen, hurmaava ja ilkeä, ja ne vaihtelevat luonteen mukaan. Keskustelun edetessä simi oppii tuntemaan seuralaisensa pikku hiljaa, luonteenpiirre kerrallaan. Tämä tekee uusiin simeihin tutustumisesta mielenkiintoista ja palkitsevaa.

Muutoin pelissä on kovin vaikea nostaa esille yksittäisiä suuria muutoksia. Peliä on petrattu oivasti useilla pienillä oivalluksilla. Näitä ovat esimerkiksi simien entistä aktiivisempi reagoiminen ympäristöönsä, kuten viihtyisyyteen sekä toisiin simeihin, haavepalkinnot, mahdollisuus päättää miten simi työ- tai koulupäivänsä viettää. Rakentamisen ja sisustuksen uudistukset ovat tervetullutta materiaalia kotiarkkitehdeille, ja erikoisen ilahduttavaa on pihakasvien ja koristeiden suuri määrä. Sisustustilan hienosäädöt, kuten esineiden vinoon asettelu ja useamman pikkuesineen saamiseksi samalle pinnalle, voidaan hoitaa kätevästi pienentämällä ruutukokoa tarkempaa asettelua varten.

Toiset uudet ominaisuudet sen sijaan ovat auttamatta peli-iloa latistavia. Esimerkiksi taitojen kartuttaminen on auttamatta liian konstikasta entiseen verrattuna. Vie aikansa, ennenkuin pelaajalle edes selviää, mitä taitoja on olemassa, saatikka sitten miten niitä voi kehittää. Vanha luotettava apuri, kirjahylly, on turmeltu kun joka hiivatin kirja on ostettava erikseen. Myös koulusta tai työstä saatujen työtehtävien suorittaminen on toisinaan epäselvää ja hämmentävää, kun pelaaja pohtii mitähän nyt olisi tehtävä. Tuskastelua aiheuttaa, että simien on käytännössä pakko harjoittaa koordinaatiotaankin erikseen, jotta simi ei riko joka ainoaa esinettä jonka käsiinsä ottaa.

Koska taidot kehittyvät niin hitaasti, tilanne ajautuu helposti siihen, että pelaaja saa hiki hatussa juoksuttaa simiä jääkaapin, vessan ja sängyn väliä, eikä simipoloiselle jää tässä välissä lainkaan aikaa tutustua uudistettuun naapurustoon tai testata sosiaalisia taitojaan, puhumattakaan uran edistämisestä. Kokkaaminen kestää loputtoman kauan, mistä syystä pika-ateriat ovat pakosta ahkerassa käytössä. Koska uraputkea ja elämisen monimuotoisuutta on haastava yhdistää, pelaajan on melkein pakko valita kumpaan suuntaan lähtee.

Kokonaisuutena suosikkipeli on kokenut komean muodonmuutoksen, joka ei kuitenkaan ole aivan niin suuri kuin olisi voinut olla. Parasta antia on avoin naapurusto ja sen tuomat mahdollisuudet, yksilöllisemmät simit sekä uudet sosiaaliset toiminnot, kun taas kokonaisuutta tiputtaa hieman arjen pyörittämisen haasteet, jotka toki voivat olla tottumiskysymyksiä. Bonuksena ovat tutut valmisperheet, jotka sijoittuvat ajallisesti vuosikymmeniä ennen The Sims 2 -pelin tapahtumia. Se, miten pelin kokee, riippuu paljon siitä, onko aikaisemmin pelannut sarjan pelejä, vai aloittaako taipaleen simien matkassa suoraan kolmannesta osasta

Eniten ainakin testaajaa silti huolestuttaa, tuleeko peliin lainkaan The Sims 2:sta tuttua BodyShop-ohjelmaa, jolla olisi mahdollista luoda uusia asuja, sukupuuta ja asusteita alusta asti. Mikäli tämä jää uupumaan, on se raskas pettymys The Sims 2:n ystäville, sillä iso osa pelin lumosta perustui näihin itse tehtyihin osiin, jotka ovat aidompia kuin pelin valmisihot, hiukset ja vaatteet. Mikäli tätä ominaisuutta ei nyt ole tarjota, voi The Sims 3 jäädä monelta hyllyyn, ainakin ensimmäisiin lisäosiin saakka. The Sims 2 on niin laaja kokonaisuus, että siitä riittää pelattavaa vielä pitkälle.