Blair Witch

Blair Witch sai alkunsa vuoden 1999 elokuvassa The Blair Witch Project, joka osoittautui valtavaksi menestykseksi. Videopelejäkin on saatu vuosien varrella, ja nyt on taas aika yhdelle, joka on julkaistu PC:lle ja Xbox Onelle.

Bloober Team muistetaan peleistä Layers of Fear ja Observer. Heidän kauhupelinsä sijoittuu Marylandin Burkittsvilleen. Kyseessä on ensimmäisen persoonan peli, jossa mies nimeltä Ellis lähtee metsään Bullet-koiransa kanssa vuonna 1996 etsimään kadonnutta lasta nimeltä Peter Shannon. Henkilöhahmoihin tutustutaan takautumien avulla, ja kaikkiaan pelillä on mittaa viitisen tuntia.

Pelaaja on yksin ja haavoittuvainen metsässä, josta jo useat ovat jääneet palaamatta. Tapahtumapaikka on ehkä se koko Blair Witchin vaikuttavin osa-alue. Metsässä nimittäin on tunne siitä, että "jokin" saattaa käydä kimppuun mistä tahansa. Suurimmaksi osaksi Bloober Team tekee hyvää työtä johdattaessaan pelaajaa oikeaan suuntaan. Periaatteessa metsä on avoin, mutta käytännössä pelaajaa ohjataan eteenpäin haluttua reittiä pitkin. Silti ajoittainen eksyminen on täysin mahdollista.

Metsä on pelottava paikka päivällä, ja vaikutelma vain korostuu yön laskeutuessa. Valaistuksena ei ole kuin taskulamppu ja rajallinen ensimmäisen persoonan näkymä. Sitten onkin aika kohdata pelin eniten mielipiteitä jakava ominaisuus eli erilaiset hirviöt. Monsut eivät ole paljaalla silmällä nähtäviä, mutta ne tekevät itsensä tiettäviksi lyhyesti näkyvinä varjoina. Ratkaisu ei varmasti miellytä kaikkia. Hyvä uutinen on, että näitä hetkiä käytetään maltillisesti. Turhauttavimpia ovat hiiviskelyosuudet, joissa epäonnistuminen tietää välitöntä kuolemaa. Kun viidettä kertaa sama hirviö hyppää niskaan tehden selvää pelaajasta, ei kokemus tunnu enää pelottavalta.

Pahisten tunnistamisen ohella Bullet-koiralla on muutakin käyttöä. Pelissä on kokonainen komentoympyrä koiran käskyttämiseen, joista tärkein komento on "etsi". Näin Bullet tuo pelaajalle tarinan kannalta tärkeitä tavaroita ja muuta rojua. Bulletin kohteleminen hyvin on itse asiassa tärkeää. Bloober Teamin mukaan moinen vaikuttaa tarinan kulkuun. Sama koskee myös sitä, miten paljon vastaa puheluihin tai lukee saamiaan viestejä kuin myös niiden kuuluisien Blair Witch -toteemien tuhoaminen.

Blair Witchissä on myös pulmia ratkottavaksi. Tehtävänä saattaa olla esimerkiksi ovien avaaminen videokameraa käyttämällä. Ja se, mitä näkee kameran linssin läpi vaikuttaa siihen, millaiseksi se oikea maailma muodostuu. Idea on kummallinen, mutta se toimii. Bloober Team tekee kaikkiaan hyvää työtä sen suhteen, että kaikki pelissä nähtävä ja koettava istuu hyvin luotuun maailmaan. Pelottavaa on se, mitä ei nähdä, ja se mitä odotetaan tapahtuvaksi ihan justiinsa.

Visuaalisesti Blair Witch on onnistunut ennen kaikkea valon ja varjon leikin osalta. Tämä koskee tietysti ennen kaikkea yöaikaa, mutta samalla myös valoisaa päiväsaikaa. Ympäristöissä on niin ikään kaivattua vaihtelua, joka pitää mielen virkeänä omalla tavallaan.

Ehdottomasti huonoin osuus kokemuksessa on aivan liian pitkä ja sotkuinen loppujakso, joka ei tuntunut loppuvan ollenkaan. Kaikki kauhuilu oli tipotiessään, ja kaiken muun hyvän lisäksi mukana oli kertahavainnosta tappavia hiiviskelyjaksojakin.

Pettymyksen tuottaneesta loppuratkaisusta huolimatta voin lämpimästi suositella Blair Witchia. Kyseessä on Bloober Teamin paras teos tähän asti, ja oikein mukava peli kauhuilun ystäville.