Suomi
Gamereactor
arviot
Devil May Cry 5

Devil May Cry 5

Vanha jengi koossa taas

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Devil May Cry -pelisarja vaipui horrostilaan Ninja Theoryn vuonna 2013 julkaiseman DMC:n jälkeen. Erittäin ristiriitaisen vastaanoton saaneen teoksen nostattama myrsky sai varmasti lisenssinomistajat Capcomilla miettimään, mikä on Danten ja kumppaneiden tulevaisuus. Itselleni kiistanalainen DMC oli varsin viihdyttävä, selkeästi Hal Duncanin Pako Helvetistä -novellista ajatuksia lainaava välipala. Nyt Devil May Cry palaa Capcomin oman sisäisen kehitystiimin sekä itsensä Hideaki Itsunon johdolla. Lopputulokset ovat parhaita sitten sarjan legendaarisen kolmannen osan.

Perinpohjainen nollaus sekä huomattavan pitkä tuotantoaika välittyvät pelaajalle heti yhden viimeaikojen hengästyttävimpiin lukeutuvan introkohtauksen aikana, jossa sankarimme Nero väistelee demoneita pitkin ystävänsä Nicon pakettiautoa hidastettujen räjähdysten ja muiden tehosteiden ryydittämänä. Käy nopeasti selväksi, että se klassinen Devil May Cry:n henki on palannut kieli tukevasti poskessa. Harva intro kiteyttää koko pelin fiiliksen yhtä täydellisesti alle minuuttiin.

Tarina jatkaa vuosia sarjan neljännen osan jälkeen. Edellä mainittu nuori ja koppava Nero, vanhempi Dante sekä mystinen V yhdessä tunnistettavan sivuhahmokaartin kanssa suuntaa taisteluun muinaista pahaa vastaan. Perusasetelma on epäilemättä tuttu pelin kohdeyleisölle ja faneille.

Juoni pyörii vahvasti Neron varastetun käden, eli Spardan miekan, ympärillä ja lopputulos on juuri sopivasti japanilaisen yltiödramaattinen. Uhkaavaa maailmanloppua maustaa eritoten Devil May Cry 3:sta tuttu "hällä väliä" -huumori, jonka tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Panokset tuntuvat kovilta, mutta välillä on ihan tervettä heittää koko homma itsetietoisesti läskiksi.

Tämä on mainos:

Epäkronologinen juoni ei kenties kokonaisuutena ole aivan sieltä omaperäisimmästä päästä, mutta ainakin se on pirun hauska ja läpeensä viihdyttävä. Nerosta on kuoriutunut jäänviileä demoninmetsästäjä sen teiniangstisen pikkupojan sijaan, jonka nelosessa näimme. Entäpä Dante? Aivan yhtä ikoninen kuin aina näkyvästi kasaantuneista lisävuosista huolimatta. Uutena tulokkaana pääsemme tutustumaan myös heiveröiseltä Adam Driverilta vaikuttavan V:n. Koko kolmikko on pelattavissa pitkin noin 15-tuntista kampanjaa.

Devil May Cry 5Devil May Cry 5Devil May Cry 5Devil May Cry 5

Devil May Cry on aina tähdännyt tarjoamaan pelaajille tyylikästä toimintaa täynnä korkealentoista akrobatiaa näyttävillä taistelukoreografioilla. Tätä on edessä jälleen kerran, mutta nyt ruuvia kiristetään entisestään. Yleensä tämän genren peleissä ne hienoimmat vau-hetket nähdään välivideoissa, mutta DMC 5:n tapauksessa pelattavuudesta on tehty niin sujuvaa, että parhaimmillaan pelkkä rivivihollisten kurmottaminen on kuin luotien ja teräaseiden hengästyttävää balettia.

Kun pelaaja pääsee sinuiksi eri pelihahmojen kanssa, on Devil May Cry 5:n paketti aivan tolkuttoman viihdyttävää mätkintää ja räiskettä. Capcomin keskittyminen pelimekaniikan hiomiseen maksaa tässä itsensä takaisin korkojen kera. Tätä on yksinkertaisesti riemukasta pelata satunnaisista kameraongelmista huolimatta.

Tämä on mainos:

Pelattavuus noudattelee pelisarjalle ja oikeastaan genrelle ylipäätään ominaista lähitaisteluliikkeiden, tuliaseiden sekä erikoishyökkäysten kombinaatiota, johon lisätään monipuolisuutta Neron vaihdettavilla Devil Breaker -käsillä sekä V:n taikavoimilla. Jälkimmäinen muuttaa jokaista viholliskohtaamista sekä pomotaistelua radikaalisti, koska V ei itse pysty tekemään kuin lopetusliikkeitä heikoille vihollisille, ja pääosa taistelusta suoritetaan mukana kulkevien henkiolentojen kautta. Tämä antaa eväät melkoiselle tilanteiden jonglööraukselle sekä moniajolle, joka palkitsee mukavasti onnistuessaan. Paikoin tilanne saattaa yltyä turhankin hektiseksi.

Devil May Cry 5Devil May Cry 5Devil May Cry 5Devil May Cry 5

Omia kykyjä avataan ja vahvistetaan tasoista kerätyillä pisteillä kuten ennenkin, ja varustekauppana sekä päivityspisteenä toimivan Nicon pakettiauton voi soittaa apuun yleensä ennen edessä odottavaa loppupomoa. Vaikeustasoista löytynee sopiva vaihtoehto niin vasta-alkajalle kuin paatuneimmallekin demonintappajalle. Mikä tärkeintä, peli palkitsee keskittymisen, ja omista taidoista kumpuavat kombot ovatkin melkoista silmänruokaa. Näistä saa myös kätevästi napsittua kuvia mielensä mukaan aktivoitavassa photo mode -tilassa.

Capcomin sijoitus RE Engine -pelimoottoriin on ollut fiksu peliliike. Sangen yksityiskohtainen grafiikka, tyylikäs kuvasuunnittelu sekä sulava ruudunpäivitys yhdessä vakuuttavat alusta matkan loppuun saakka. Välillä nähdään myös huikeita partikkelitehosteita ja fysiikkapohjaista ympäristön tuhoutumista keskellä taistelun tuoksinaa.

Musiikki ja äänimaailma edustavat ehtaa Devil May Cry:ta. Ääniraidan voi valita alkuperäisen japanilaisen ja englantilaisen väliltä. Länsimaiset ääninäyttelijät ymmärtävät vetää sopivasti kieli poskessa kuitenkaan ylittämättä rajaa japanilaisen melodramaattisuuden puolelle. On silti aina mukava saada valita näiden väliltä.

Kaiken kaikkiaan Devil May Cry 5 onnistuu vastaamaan jo melkoiseksi kasvaneen hypen haasteeseen. Se näyttää upealta, kuulostaa hyvältä ja ennen kaikkea tuntuu loistavalta pelata. Kestoa peliltä jäin kaipaamaan hieman enemmän, mutta kaikki hyvä toki loppuu aikanaan. Hyvät naiset ja herrat, Devil May Cry on palannut parempana kuin aikoihin.

Devil May Cry 5Devil May Cry 5Devil May Cry 5Devil May Cry 5
HQ
HQ
HQ
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Audiovisuaalisesti loistelias, taistelumekaniikan monipuolisuus, hauska ja pirun tyylikäs kokonaisuus
-
Uusi Devil Breaker -mekaniikka vaatii totuttelua, kerronnan sirpaleisuus, satunnaiset kameraongelmat
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä