Venom

Hypejuna puksutti varsin vauhdikkaasti siitä lähtien, kun Tom Hardy päätti ottaa Eddie Brockin roolin symbioottisena Venomina. Hardy oli varsin uskottava Banen roolissaan elokuvassa The Dark Knight Rises. Markkinointimateriaalin mukaan elokuvan piti esittää Venomista se synkempi puoli.

Trailereiden ja ennakkopätkien luoma mielikuva ei kanna lopulliseen elokuvaan saakka. Venom on enemmänkin komediapätkä kuin traaginen alkuperätarina. Mieleen tulee varsinkin The Mask, sillä Hardy keskustelee varsin usein päänsä sisällä olevan Venomin kanssa. Ennen varsinaisen Venomin manifestoitumista leffan katsominen siis lähinnä huvittaa.

Kyseessä ei kuitenkaan ole komedia, ja koska elokuva ei heittäydy sen enempää oikein hauskaksi kuin vakavaksikaan, on lopputulos jokseenkin sotkuinen. Toimintakohtauksiakaan ei ole tarpeeksi, jotta leffaa voisi nimittää toimintaelokuvaksi. Hardyn suoritus ei ole hänen parhaimpiaan, joskaan mistään katastrofista ei ole kyse. Hardyn suhde Venomin kanssa on jollain tasolla jopa söpö, mitä elokuvan katsojat eivät varmasti odota näkevänsä.

Venom ilmestyy kuvaan ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, ja juonta paljastamatta voi sanoa, ettei hahmo ole millään tavalla johdonmukaisesti rakennettu. Huippukohdassa Venom toimii täysin vastoin sitä, mitä on aiemmin sanonut. Tämä jättää katsojalle hämmentyneen olon, mikä ei ole hyvä asia. Kokonaisuuteen mahtuu muutama vaikuttava toimintakohtaus, mutta tällainen elokuva olisi kaivannut niitä enemmän.

Riz Ahmed täyttää moraalittoman neron ja miljonäärin paikan, mutta hänen roolihahmostaan puuttuu tarvittava uhkaavuus. Kaiken kaikkiaan henkilöhahmoja on muutenkin hyvin vähän. Tapahtumapaikkana on San Francisco, ja ratkaisu on ollut viisas. Tällä tavalla Venom erottuu paremmin omaksi elokuvakseen, sillä New Yorkiin sijoitettuna se toisi vain mieleen Spider-Manin.

Tom Hardyn mukaan elokuvasta puuttuu noin 30-40 minuuttia tavaraa, ja leffan nähtyäni on pakko miettiä, että poistot ovat varmaankin vaikuttaneet kokonaisuuteen negatiivisesti. Elokuva ei vain ole riittävän tummasävyinen tai riittävän hauska. Mukana on muutama loistava toimintakohtaus, ja Tom Hardyn yhteispeli Venomin kanssa toimii. Leffa on siis katsomisen arvoinen, kunhan ei odota liikoja.