Suomi
Gamereactor
arviot
Just Cause 3

Just Cause 3

Just Cause -sarja on malliesimerkki siitä, mitä hyvää ja huonoa avoin pelimaailma tuo tullessaan. Kolmososa ei äidy innovoimaan ainakin monelle hyväksi todettua kaavaa, vaan rakentaa suurempaa maailmaa, lisää vekottimia ja massiivisempia räjähdyksiä agentti/toimintasankari/puolijumala Rico Rodriguezin käyttöön.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Kolmosessa latino-italialaista bravadoa hönkivä Rico palaa kotimaahansa, kuvitteelliseen saarivaltio Mediciin. Sen italohenkiset ja romanttisuutta hyökyvät idylliset kylät ja kaupungit ovat joutuneet ilkeän diktaattorikenraali Di Ravellon kynsiin, kiitos saaren runsaan höpönium-esiintymän. Tällä kertaa bavariumiksi ristitty ihmeaine tekee tankeista kestävämpiä, tykeistä vaarallisempia ja räjähdyksistä suurempia kuin koskaan. Rico ei tätä kotomaansa riistoa katso suopeasti, vaan liittyy vastarintaliikkeen riveihin. Kapinallisten poppoosta löytyy varsin kirjavaa porukkaa vanhasta ylienergisestä lapsuudenystävä Mariosta egyptiläiseen tiedenero Dimahiin ja palkkasotureihin asti. Dialogi on varsin näppärästi kirjoitettua ja ääninäyteltyä, joten pääjuonta seuraa mielikseen sekä tarinan että hillittömien tilanteiden takia.

Itse toiminta soljuu hyvin kakkososan tapaan. Mukana ovat edelleen lukuisat aseet haulikosta raketinheittimiin, loppumattomat laskuvarjot sekä erittäin monikäyttöinen harpuuna Ricon hilaamiseen ja monenlaiseen luovaan tuhontekoon. Kaapeliharpuunaa voi käyttää sekä lisävauhdin antamiseen liidellessä että lähes loputtomana komiikan lähteenä kiinnittämällä autoja talon seiniin tai sotilaita helikoptereihin ja kaasupulloihin. Kaapeleita voi olla käytössä jopa kahdeksan kappaletta yhtä aikaa, joten jeeppiin voi kiinnittää kuusi sotilasta ja koko komeuden puolestaan valtavan tuulivoimalan propelliin, joka sitten linkoaa koko hökötyksen kymmenen mailin päähän mereen. Ihan siks vaan.

Just Cause 3:n uutuutena on vinkeästi toteutettu liitopuku, jonka saa käyttöönsä napin painalluksella. Se on tarkoitettu nopeaan etenemiseen ja taitava pelaaja voikin käytännössä lentää sen avulla loputtomiin maata viistäen. Puku tekee ilman ajoneuvoja paikasta toiseen siirtymisestä sekä vikkelää että mukavalla tavalla palkitsevan aktiivista, sillä huolimaton sompailu päättyy helposti talon seinään. Se on erityisen tarpeellinen myös siksi, että huolimatta kranaatinkestävästä olemuksestaan Rico juoksee hölkkää flegmaattista vauhtia. Uusia aseita ja ajoneuvoja voi nyt tilata entistä helpommin useita kerralla ilmakuljetuksena, jossa torrakot ja tankit tiputetaan kirjaimellisesti taivaalta syliin. Varhaisessa arvioversiossa helikopterit tosin tahtoivat räjähtää jo saapuessaan, mikäli alusta oli hiemankin vinkkelissä.

HQ
Tämä on mainos:

Ricon kiinnitettäviin räjähteisiin on nyt mahdollisuus avata rakettiboosteripäivitys, joka luo aivan uusia mahdollisuuksia aseistaa roskatynnyreitä tai pakettiautoja tukikohtien lanaamiseksi. Jostain kumman syystä kunnon isokokoisia saattueita pelissä ei pääjuonitehtävien ulkopuolella ole, mikä on hassua ottaen huomioon Ricon täydelliset varusteet niitä vastaan hyökkäämiseksi.

Räiskiminen on pitkälti edellisosan tasolla, eli toimii välttävästi muttei missään vaiheessa erityisen miellyttävästi. Osa vastustajista tuntuu myös imevän lyijyä kuin karkkia. Liikkuminen on usein kulmikasta ja tarkka tähtääminen tarpeettoman vaikeaa. Ajoneuvot eivät edes Avalanchen edellisen pelin, Mad Maxin, jälkeenkään ole kulkuneuvoina järkeviä. Hitaammat vekottimet kuten tankit ja jeepit liikkuvat vielä jotenkuten tolkullisesti, mutta esimerkiksi moottoripyörät hylkäsin käyttökelvottomina lukuisten yritysten jälkeen. Ne kääntyvät jatkuvasti joko liikaa kierähtäen kyljelleen tai sitten liian vähän.

Lentokoneissa ongelmana oli varsin monimutkainen näppäinyhdistelmä, sillä hiirellä ei voinut valita suuntaa ja tärkeä peräsinkontrolli oli varattu Z- ja C-napeille. Kokeilin peliä sekä ohjaimella että hiirellä, ja päädyin niiden välillä kompromissiin. Hiirtä ja näppäimistöä hyödynsin perustoiminnassa, vaihtaen ohjaimeen tiettyjen ajoneuvojen kuten urheiluautojen ja lentokoneiden kohdalla. Näppäimiä voi säätää paremmiksi asetuksista, mutta itse päädyin tähän ohjainmetodien lennosta vaihteluun.

Just Cause 3:n kolme aluetta (pienehkö alkusaari, hieman suurempi saaristo ja massiivinen pääsaari) ovat täynnä diktatuurin ikeessä kyntäviä kyliä, kaupunkeja ja sotilasinstallaatioita. Siviilikohteet pitää siivota ilkeän viiksinaaman patsaista ja erilaisista propagandatarpeista joko tuliasein, räjähtein tai hieman luovuutta käyttäen. Lopuksi käydään vielä valtaamassa varsin massiivinen poliisiasema ja nostetaan kapinallislippu salkoon. Kiireessä suorittava voi tyytyä iskemään räjäytyspanoksia megafonitorneihin ja patsaisiin, mutta enemmän pelistä saa irti irrottelemalla hieman. Marmorimöhkäleen voi kaataa vaikka vetämällä kuljetushelikopterilla sen pään irti, jonka jälkeen koppalakkinen kammotus toimii näppärästi hyökkäysaseena katumainoksia vastaan heiluessaan puolivallattomasti kopterin alla kaapeleihin kiinnitettynä. Siviiliuhreista ei sinänsä rangaista muuten kuin moitteilla. Just Cause 3 ei pyrikään luomaan minkäänlaista uskottavaa maailmaa syineen ja seurauksineen, vaan pitäytyy tukevasti pelimaailman puolella.

Tämä on mainos:

Sotilastukikohdat vaihtelevat pikkuisista polttoainevarikoista valtaviin osittain maanalaisiin tutkakeskuksiin ja massiivisten pilarien päälle rakennettuihin lentotukikohtiin. Saarivaltioiden infrastruktuurin pamauttaminen on edelleen vastarintaliikkeen suosikkitoimenpide. Sotilastukikohdissa tavoite on aina pohjimmiltaan sama, eli jokaisen "kaaosrakennuksen" tuhoaminen. Kunhan viimeinenkin petroolitankkikin on posautettu, tukikohta antautuu. Pääsääntöisesti Rico on tien päällä yksikseen, mutta ajoittain hän voi saada kapinallisilta apua loppurutistuksen hoitamiseen. Jokaisen sähköpääkeskuksen, vesitornin, bensatankin ja satelliittiantennin metsästys käy välillä työstä, sillä kartta ei kerro tarkkaan millä korkeudella kohde sijaitsee. Sotilastukikohdissa on aina enemmän toimintaa, mutta toisaalta sivullisia ei tarvitse varoa ollenkaan. Pommikoneet, taisteluhelikopterit ja sarjatulikranaatinheittimet pääsevät niissä oikeuksiinsa. Niillä pienen bensavarikon voi pyyhkäistä ajasta ikuisuuteen sekunneissa.

Vapautetut alueet toimivat sekä pikamatkustuskohteina että erilaisten haasteiden tyyssijoina. Haasteita suorittamalla Ricon oma suorituskyky paranee eri osa-alueilla. Liitopukutehtävät avaavat liitelyyn ja laskuvarjoon liittyviä parannuksia kuten ilmajarrun ja niin edelleen. Ajoneuvohaasteet lisäävät kapinallisilta lentorahtina tilattuihin vehkeisiin esimerkiksi nitroboosterit ja rata-ammuntatehtävät vähentävät aseiden toimitusaikoja. Kaaos-pisteitä kerätään edelleen, mutta niitä ei ymmärtääkseni käytetä yhtään mihinkään, mikä tuntuu erikoiselta jäänteeltä edellisistä osista.

Pelin pääosin italialaishenkinen maailma on sekä massiivinen että kaunis. Loputtomista rannoista, kalliorinteiden päälle rakennetuista kaupungeista ja korkeista vuorista koostuva Medici on nätti katsella, mutta ajoittain itsensä kanssa kovin yksitoikkoinen. Kaupungit muistuttavat usein toisiaan, eikä niiden vapauttamisen jälkeen enää muista, oliko kyseisessä asutuskeskittymässä jotain mieleenpainuvaa oman kohkaamisen lisäksi. Pääsaarella maisemat onneksi uudistuvat jonkin verran, sillä korkeuseroja tulee lisää ja niiden mukana sekä lunta että pikkuisen erämaatakin. Kaupungeissa olisi ollut mukava nähdä variaatiota ihanaisesta idyllistä hieman karumpiinkin oloihin.

Jos Avalanche osaa jotain, se on räjähdykset. Pelissä on niitä paljon ja ne näyttävät kenties alan parhailta niin kokonsa kuin volyyminsakin puolesta. Kun iso valopetroolitankki pyörähtää pois kannattimiltaan ja posahtaa, ilma täytyy monenlaisesta partikkelista, paksusta tummasta savusta ja Hollywood-tason bensapalosta. Muut efektit eivät sitten aivan yllä samalle tasolle, eikä esimerkiksi meren kyntäminen ulkolaitamoottoriveneellä tunnu yhtä eeppiseltä kuin Miami Vicessä.

Just Cause 3Just Cause 3

Arvioversio oli ennen viimeisintä päivitystä huolestuttavan arka ruudunpäivityksen hajoilun suhteen, mutta asia korjaantui onneksi lähes täysin viimeisimmän paikkauksen myötä. Sitä ennen etenkin lentokoneiden käyttö notkautti ruudunpäivityksen pahasti pelikelvottoman puolelle. Lisäksi pelin julkaisijan Square Enixin palvelimet kippasivat kertaalleen, luoden ärsyttävän pelaamisen jatkuvasti keskeyttävän uudelleenyhdistämislimbon pelin yrittäessä yhdistää palvelimelle eri tilastoja ja pistetaulukoita varten. Itse pelaamisessa yhteyden ei sinänsä tarvitse olla päällä, mutta alkuvalikossa tarjotun Square Enixin palvelinyhteyden luominen kannattaa ehkä jättää tekemättä kunnes potentiaaliset ruuhkan aiheuttamat yhteysongelmat on hoidettu kuntoon. Pelissä on myös vain yksi ainokainen tallennuspiste ja sekin automaattinen. Pelitilanne kannattaa ehkä ottaa käsin talteen aika ajoin, jos jokin tekninen häikkä hävittää tallenteen.

Just Cause 3 on edelleen se sama, omaa sekoilua ja tekemistä kannustava peli. Suorituspelaaminen käy nopeasti vanhaksi ja tylsäksi, sillä laajuudestaan huolimatta - tai sen takia - tapahtumapaikat pysyvät hyvin samankaltaisina. Peli on niin hyvässä kuin pahassakin se klassinen hiekkalaatikko, jossa leikkien mielekkyys on pitkälti omasta asennoitumisesta ja mielikuvituksesta kiinni. Mad Max oli Avalanchelle selkeästi se yritys tehdä jotain ainakin studiolle itselleen poikkeavaa. Ricon kolmososa on taas paluu kaavaan, joka onnistui viehättämään ainakin allekirjoittanutta ensimmäiset 30 tuntia. On kuitenkin helppo nähdä, miten kakkososaan leipääntynyt pettyisi myös kolmososan antiin.

Just Cause 3 on entistä hiotumpi, kattavampi ja sujuvampi sukellus petroolin ja automaattiaseiden täyttämään maailmaan. Tarina ja dialogi toimivat kakkososaa paremmin ja juonitehtävät vaihtelevat reippaasti tarkka-ammunnasta rynnäkköhävittäjätoimintaan ja maanalaisiin soluttautumistehtäviin. Se ei ole teknisesti täydellinen, kiitos ennakkoversion ruudunpäivitys- ja yhteysongelmien sekä ajoneuvojen epätasaisuuden. Kyseisen pelisarjan tai -genren fanit itseni mukaan lukien nauttivat kolmannesta tulemisesta takuuvarmasti, kunhan kakkososan massiivisuus ei onnistunut selättämään. Muille loputtomiin jatkuvat välimerelliset maisemat voivat olla liikaa ennen lopputekstien ilmestymistä.

Arviossa käytettiin alustana Jimm's Balor V2 -tietokonetta, joka on Jimm's PC-Store Oy:n kasaama pelikone. Arvion kyseisestä laitekokonaisuudesta voi lukea täältä.

Just Cause 3Just Cause 3
Just Cause 3
HQ
HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Pääjuonitehtävät, kaapelit ja räjähteet, liitopuku
-
Ajotuntuma, yhteys- ja ruudunpäivitysongelmat varauksin, vähänlaisesti uudistuksia
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Just Cause 3Score

Just Cause 3

ARVIO. Kirjoittaja Matti Isotalo

Just Cause 3 on vihdoin täällä ja kattavassa arviotestissä!

0
Xbox Game Pass sai lisää pelejä

Xbox Game Pass sai lisää pelejä

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Tänään Xbox Game Passin valikoima on vahvistunut ARK: Survival Evolvedilla ja Life is Strange 2: Episode 1:llä. Tänään 3.1. valikoimaan saadaan Farming Simulator 17....

0
Nordisk Film hankki Avalanche Studiosin

Nordisk Film hankki Avalanche Studiosin

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Avalanche Studios muistetaan ennen kaikkea Just Cause -peleistä. Firman on nyt hankkinut itselleen Nordisk Film. Asiasta raportoi GamesIndustry.biz. Omistajan muutos ei...

0
Conan Barbaari Just Cause -elokuvaan

Conan Barbaari Just Cause -elokuvaan

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Taannoin opittiin se, että Rogue Onessa ja IP Man -elokuvissa kunnostautunut Donnie Yen nähdään Sleeping Dogs -elokuvassa. Toinenkin Square Enixin pelisarja on nyt...



Ladataan seuraavaa sisältöä