Rare Replay sisältää 30 peliä ja niiden kaikkien arvioiminen erikseen olisi valtava urakka. Tästä johtuen tämä arvio ei ole sellainen. Jos ryhtyisin muodostamaan jokaisesta pelistä hyvän arvion, kokoelman läpikäyminen vaatisi peliaikaa satoja tunteja. Näistä täytyisi sitten vielä laskea jonkinlainen keskiarvo. Tässä arviossa katson pikemminkin kokonaisuutta, enkä juutu jaarittelemaan liiaksi yksittäisistä peleistä.
Sanotaan heti alkuun, että tämä on yksinkertaisesti loistava kokoelma. Raren tuotoksista pitäville se iskee taatusti lujaa. Ulkoasu on erinomainen ja jokaisesta klassikosta on tarjolla lyhyt kuvaus. Pelit on järjestetty julkaisuvuoden mukaan. Niinpä niiden pelaaminen tarjoaa eräänlaisen aikamatkan historiaan. Aluksi liikutaan hyvin perustasolla sekä mekaniikkojen että grafiikkojen suhteen. Teknologian ja tietotaidon kehittyessä peleistä tulee vuosien varrella yhä monimutkaisempia ja näyttävämpiä. Vaikka kokoelmasta löytyy suurimmaksi osaksi hienoja klassikkoja, on mukaan mahtunut myös täysin turhia tekeleitä. Ne olisi voinut jättää poiskin. Toisaalta niiden avulla näkee, etteivät kaikki Raren tuotokset olleet pelimaailmaa mullistavia teoksia. On silti mielenkiintoista havaita, että esimerkiksi kokoelman avauspeli Jetpac toimii edelleen mainiosti.
Ensimmäiset pelit toimivat enimmäkseen mielenkiintoisina kuriositeetteina pelien historiaan, mutta Battletoadsin kohdalla homma muuttuu todella kiinnostavaksi. Toki sitä ennenkin julkaistiin muutamia hyviä nimekkeitä, joihin lukeutuvat esimerkiksi Snake Rattle n Roll, R.C. Pro-Am ja Cobra Triangle. Näitä kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla, sillä niiden parissa viihtyy tovin jos toisenkin. Itselleni kolahti myös Digger T. Rock, johon en ollut aikaisemmin törmännytkään. Ihmettelin kuitenkin suuresti Solar Jetmanin sisällyttämistä pakettiin. Sen kehitti alun perin Zippo Games ja tuolloin pelin nimi oli Iota. Myöhemmin Rare julkaisi sen uudelleen ja läpsäytti samalla pelille eri nimen.
80- ja 90-luvuilla vastaan tulee jo enemmän tuttuja nimiä, joihin lukeutuvat Battletoads, Blast Corps, Banjo-Kazooie ja Perfect Dark. Kokoelmasta puuttuu myös muutamia fanien ikisuosikkeja kuten Goldeneye 007, Donkey Kong Country ja Diddy Kong Racing, mutta tämä liittyy todennäköisesti lisensseihin. Rare työskenteli yhdessä vaiheessa tiiviisti Nintendon kanssa, ennen kuin Microsoft otti puljun siipiensä suojaan 2000-luvun alussa.
Jos minulta kysyttäisiin sitä, mikä peli on restauroitu parhaiten, vastaisin todennäköisesti Grabbed by the Ghoulies. Sinänsä outo valinta, sillä se on yksi kokoelman heikoimpia esityksiä. Kameo: Elements of Power osoittaa Raren kyvyn muuntautua, vaikka se ei nousekaan välittömäksi klassikoksi. Rare Replayn parhaimmistoon lukeutuu ehdottomasti Banjo-Kazooie, jonka yhdistelmä pulmia ja tasoloikkaa jaksaa hurmata vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin. Todennäköisesti siitä nauttivat myös nuoremmat pelaajat, jotka tutustuvat peliin ensimmäisen kerran. Banjo-Kazooie osoittaa sen, miksi pelin henkisen jatko-osan Yooka-Layleen Kickstarter-kampanja sai osakseen niin paljon huomiota. Ei kannata unohtaa myöskään värikästä Viva Piñataa, joka lukeutuu mielestäni edelleen kaikkien aikojen hurmaavimpiin peleihin teemansa ja rauhallisen tunnelmansa ansiosta.
Perfect Dark nähdään kokoelmassa jopa pariin otteeseen. Alkuperäinen muistuttaa pelaajia siitä, miksi sitä pidettiin hyvänä seuraajana Nintendo 64:n Goldeneye 007:lle. Perfect Dark Zero ei onnistunut nousemaan täysin edeltäjänsä tasolle, mutta se on edelleen ihan mainio räiskintäpeli.
Pelien valikoimasta löytyy siis runsaasti erilaisia helmiä ja ikonisia hahmoja, joihin lukeutuu edellä mainittujen lisäksi vaikkapa Conker. Mutta minkälaisia ekstroja oikein on tarjolla? Osassa peleistä etenemisen voi tallentaa milloin haluaa, mikä on tervetullut ominaisuus vanhoissa ja vaikeissa peleissä. Halutessaan voi palata myös taaksepäin maksimissaan kymmenen sekunnin verran, minkä ansiosta kaikkein rankimpia kohtia voi yrittää uudestaan ja uudestaan. Snapshots on kokoelma minipelejä, jotka muistuttavat hieman NES Remix -pelejä. Niissä tarkoituksena on takoa mahdollisimman kovat pisteet erilaisissa haasteissa. Lisää sisältöä kokoelmaan saa avattua pelaamalla, mutta olisin halunnut ekstrojen olevan auki alusta alkaen.
Kaikki ei ole kuitenkaan pelkkää päivänpaistetta, sillä negatiivisia puoliakin löytyy. Osa peleistä kaatuili ja vaati parhaimmillaan koko pelin käynnistämisen uudelleen. Tosin tämä tapahtui onneksi vain pari kertaa. Lisäksi vanhojen konsolien pelejä pyöritetään emulaattoreilla ja ne eivät toimi täysin moitteettomasti. Toiminta näet tahmaa ajoittain. Vanhemmissa nimekkeissä kohdataan myös ongelmia ohjauksen kanssa ja esimerkiksi Nintendo 64:lle julkaistu Jet Force Geminin ohjausmalli kaipaisi kipeästi päivittämistä modernimmaksi. Kannattaa myös huomata, että Xbox 360:lle julkaistut nimekkeet eivät tule ainakaan digitaalisen version peruspaketin latauksessa, vaan jokainen niistä täytyy ladata erikseen.
Rare Replay on fantastinen kokoelma vanhoja pelejä ja samalla se on hyvä läpileikkaus videopelien kehityshistoriasta. Kokoelman hinnan suhteuttaminen sen sisältämien pelien määrään tarkoittaa, ettei yhdelle nimekkeelle jää hintaa nimeksikään. Toki mukaan mahtuu myös muutama turhake, mutta kokonaisuus on täyttä timanttia. Rare on osoittanut 30-vuotisen taipaleensa aikana pystyvänsä muuntautumaan aikojen kuluessa ja luomaan joitain vanhoja ja moderneja klassikkoja.