Superman & Lois, ensitunnelmat

Nyt kannattaa unohtaa Arrow, The Flash, Supergirl ja muutkin CW:n supersankariohjelmat, sillä Superman & Lois on lähestymistavaltaan hyvin erilainen. Mukana on aimo annos kypsyyttä, jota ei CW:n ohjelmilta ole totuttu näkemään. Clark Kentin (Tyler Hoechlin) ja Lois Lanen (Elizabeth Tulloch) näyttelijät ovat toki samat kuin Supergirl-sarjassa, mutta ainakin toistaiseksi Superman & Lois on tarinaltaan erillään "Arrowversestä".

Superman & Lois on ennen kaikkea perhedraama, jossa ovat mukana Clark Kent, Lois Lane ja heidän kaksi poikaansa Jonathan Kent ja Jordan Kent. Tilannetta lähestytään hyvin modernista ja vilpittömästä näkökulmasta. Esimerkiksi Jordan Kent kärsii ahdistuneisuushäiriöstä, ja on selvästi veljeskaksikon se kärsivämpi osapuoli, joskaan ei liiaksi. Lisäksi veljesten kesken on omanlaistaan tölvimistä, mutta samalla aitoa välittämistä. Onkin helppoa tuntea samanlaisuutta heihin, sillä dialogi on hyvää, ja Jordan Elsass (Jonathan Kent) ja Alex Garfin (Jordan Kent) hoitavat työnsä hyvin. Mikään ei tunnu tekemällä tehdyltä, eikä kukaan henkilöhahmoista ole perinteinen stereotyyppi.

Ensimmäisessä jaksossa Kentin perhe kohtaa tunteen tasolla voimakkaita tilanteita, joka osoittaa CW:n uskaltavan ottaa riskejä. Ongelmat ovat todellisia, ja ne vain vahvistuvat siitä, että Clark Kent on myös Teräsmies. Taloudelliset vaikeudet, poissaoleva isä, psykologiset ongelmat ja kapinoivat teinit ovat joitakin käsittelyyn nousevia teemoja.

Superman & Lois käsittelee myös pikkukaupungissa koettuja hankaluuksia. Investoijia on saatava paikalle työpaikkojen luomiseksi siitäkin huolimatta, että sijoittajat saattavat olla kiinnostuneempia ihmisten riistämisestä kuin heille paremman elämän tarjoamisesta. Tässä kuvaan astuu Lois Lane toimittajavainuineen, ja totuuden perässä mennään jopa siinä tapauksessa, että siitä koituisi ennen kaikkea haittaa niin Smallvillen kaupungille kuin Lois Lanen perheellekin.

Clark Kent ja Lois Lane edustavat sitä perheen aikuisten maailmaa, ja kaksospoikien kautta päästään tutustumaan Smallvillen koulumaailmaan ja teiniajan elämään. Monimutkaiset rakkausdraamat ja koulukiusaaminen ovat tulevaisuudessa esiin nousevia teemoja, ja myös viittauksia huumeisiin ja niiden vaikutuksiin on nähtävissä. Moisia teemoja ei olisi odottanut näkevänsä CW:n sarjassa.

Teräsmies on kaikesta huolimatta mukana ohjelmassa, ja hahmon käsittely on tehty hyvin. Teräsmiehen asu on yksi parhaista koskaan tehdyistä, ja Tyler Hoechlinin käsittelyssä hahmo on samastuttava, ystävällinen ja helposti lähestyttävä. Ja lisäksi kiinnostuneempi ihmisten pelastamisesta kuin pahiksia vastaan taistelemisesta. Sarja ei ole kovinkaan toiminnallinen, mutta "supereja" hetkiä on silti mukana. Ensimmäisen jakson lopussa kohdataan vieläpä uusi pahis. Ja tämä uusi pahis onkin koko avausjakson kehnoin osuus, koska en ole varma, sopiiko uusi pahis osaksi sitä muuta kokonaisuutta, jota sarja aikoo käsitellä.

Kunniaa on annettava sarjan kuvaukselle, erikoistehosteille ja soundtrackille. Laadun taso on paljon korkeampi kuin mitä muissa CW-sarjoissa on totuttu näkemään ja kuulemaan. Jaksoja on tulossa ainoastaan 15 sen perinteisemmän 23 sijasta. Tämä antaa olettaa, että tekijät aikovat panostaa ennen kaikkea laatuun määrän sijasta.

Ensimmäisellä jaksolla on mittaa yli tunti, ja se antaa odottaa hyvää jatkon osalta.