Siihen tarvitaan kaksi, haastattelussa Josef Fares

Kolme vuotta sitten The Game Awards -gaalasta mieleen jäi ennen kaikkea lavalla mikrofonin saanut Hazelightin Josef Fares, ja hänen suorat sanansa sormimerkkien kera Oscar-gaalasta. Firman seuraava peli on nimeltään It Takes Two, joka on kaverin kanssa pelattava "romanttinen komedia". Peli yhdistää pulmailua, tasoloikkaa ja suunnilleen kaikkia muitakin pelien lajityyppejä. Gamereactor pääsi haastattelemaan Faresia.

Studion aiemman A Way Out -pelin malliin teos on suunniteltu alusta asti pelattavaksi kaverin kanssa joko verkon yli tai paikallisesti samalla sohvalla. Toinen pelaaja ohjastaa Codya, ja toinen Mayta. He muodostavat parin, jonka avioliitto on hiljakseen rapautunut vuosien kuluessa. On kohta avioeron aika. Faresin mukaan mitään isoa ja vakavaa ei ole tapahtunut, mutta arkielämä on ajan kanssa tehnyt tehtävänsä. Pariskunnan tytär Rose ei tietenkään ole mielissään vanhempiensa erosta. Tytär tekee kahdesta nukesta vanhempiensa näköiset, ja mystisen taian ansiosta vanhemmat muuttuvat nukeiksi. Eroavan parin on siis lähdettävä hullulle matkalle, jonka tavoitteena on ehkä palata takaisin ihmishahmoon. Ja hyvällä säkällä se avioliittokin pelastuisi.

Oppaana toimii puhuva kirja Dr. Hakim, jonka parin tytär on löytänyt. Kyseessä on kaiken rakkaudesta tietävä New Age -kirja, jonka liikkeenkaappauksen teki Fares itse. Ennen pelialalle siirtymistään Fares ohjasi peräti viisi kokopitkää elokuvaa. Toisin sanoen taito kertoa tarina visuaalisessa muodossa on olemassa. Pelissä tarkoituksena on, että itse pelattavuuden keinoin voi edistää tarinaa.

The Game Awards -gaalassa nähty traileri havainnollistaa edellä kuvattua filosofiaa. Pelissä tuntuu olevan paljon erilaista tekemistä. Fares itse on ylpeä siitä, että ne kaikki ovat sidottuja tarinaan. Tekeminen voi olla ampumista, lentämistä, pulmien ratkomista, tasoloikkaa tai muuta "hullua". Tämä innostaa pelaajaa jatkamaan, koska seuraavaksi tapahtuu jotain uutta ja outoa.

Faresin arvion mukaan pelissä tulee olemaan noin 25 erilaista minipeliä tai muuta pelimekaanista ratkaisua. Pienelle studiolle moinen on melkoinen urakka tehtäväksi varsinkin koronaviruksen jatkaessa jylläystään maailmalla. Kyseessä on uudenlainen lähestymistapa videopelaamiseen. Tavallisesti minipelejä toistetaan niin kauan kuin mahdollista sisällön määrän kasvattamiseksi. Faresin mukaan uuteen toimintamalliin häntä on rohkaissut hänen kokemuksensa elokuvaohjaajana. Usein pelisuunnittelijat ajattelevat, että jos jonkin kohtauksen tekeminen peliin kestää 3-4 kuukautta (ja se on ohi kahdessa minuutissa), pitäisi sitä samaa kohtausta käyttää pelissä enemmänkin. Faresin kokemuksen mukaan hyvää kohtausta ei ole tarpeen kierrättää, jos se yksi kerta on riittävän vaikuttava.

It Takes Two lupaa tarjota myös uudelleenpeluuarvoa. Faresin mukaan Cody on koti-isä, ja hyvin paneutunut tyttären hoitamiseen. May on sitten lujasti töitä tekevä, joka haluaa kaiken olevan hallinnassa. Tämä ero persoonallisuuksissa heijastuu erilaisissa kyvyissä, joita täytyy yhdistellä pulmien ratkomiseksi. Näin ollen pelikokemuksesta muodostuu erilainen, jos uudella kierroksella ohjastaa eri hahmoa.

Kahden pelikerran jälkeen voi sitten vaihtaa pelikaveria oikeassa elämässä, ja näin saa jälleen uudenlaisen pelikokemuksen. Juuri samalla sohvalla pelaten on se tapa, johon Fares itse rohkaisee pelaajia. Jatkuva kommunikaatio pelaamisen aikana on niin ikään ehdoton vaatimus.

It Takes Two pitäisi julkaista 26. maaliskuuta 2021. On toistaiseksi mahdotonta sanoa, millaisessa mallissa koronaviruksen jylläys maailmalla on silloin. Varmuuden vuoksi mukana on Friend Pass, jolla kaveri pääsee pelaamaan verkossa yhdessä, vaikka ei itse peliä olisikaan ostanut.

Hazelightin edellisessä pelissä oli joitakin valintatilanteita, joiden vuoksi jotkut arvioijat nimittivät peliä Telltalen kaltaiseksi. Faresin mukaan tulossa ei ole selvästi tarinaa jakavia valintoja, mutta silti mielenkiintoisia tilanteita tuottavia hetkiä. Fares haluaa jatkossakin painottaa enemmän pelaamista kuin suoranaista perinteistä tarinankerrontaa, koska juuri se pelaaminen erottaa pelit muista. Valintojen tekeminen ei ole enää peleille ominainen piirre (sitä on nähty Netflixissäkin), mutta interaktiivisuus on edelleen juuri peleille ominainen piirre. Vaikutteista puhuessaan Fares mainitsee Nintendon. Hänen kolmen parhaan pelinsä joukossa on Super Mario Galaxy 2.

Mutta aikooko Fares vielä joskus palata takaisin elokuvaohjaajaksi? Ei se mahdotonta ole, mutta toistaiseksi hän haluaa keskittyä peleihin, koska siellä on vielä paljon tutkittavaa ja annettavaa.