5. Enemy Front (PC, PS3, Xbox 360)
CI Games - Lue lisää
Enemy Front oli ennakolta mielenkiintoinen tapaus. Se lupasi taas Toisen maailmansodan tunnelmia, eikä previkkamateriaali näyttänyt hassummalta. Toisin kuitenkin kävi. Kehittäjä CI Games yritti haukata aivan liian ison palan, eikä peliä meinattu saada valmiiksi. Siinä yritetään ajattelematta matkia markkinoiden nimipelien tyyliä, mutta missään ei onnistuta kunnolla. Enemy Front onkin heikko esitys joka osa-alueella. Tarina on tylsä, moninpeli upotettu täyteen puuduttavaa tasojen grindaamista ja pelattavuus tökkii jo bugisuuden takia. Jos natseja haluaa listiä peleissä, niin kannattaa ottaa kokeiluun mieluummin Wolfenstein: The New Order tai Sniper Elite III.
4. Yaiba: Ninja Gaiden Z (PS3, Xbox 360, iOS, PC)
Spark Unlimited - Lue arvio
Voi Ninja Gaiden - miksi teit tämän meille? Ninjailusarja on ollut aina toimituksen sydäntä lähellä, joten Yaiban käsittämätön epäonnistuminen kirpaisi syvältä. Se on täysin ala-arvoinen esitys alusta loppuun, eikä sitä pelasta sen enempää pelattavuus, grafiikka kuin äänetkään. Kaikesta kumpuaa paitsi matala kehitysbudjetti myös mielikuvituksettomuus ja kunnianhimottomuus, minkä takia Yaiba: Ninja Gaiden Z:aa kannattaa boikotoida kaikin keinoin.
3. Transformers: Rise of the Dark Spark (lähes kaikki alustat)
Edge of Reality - Lue arvio
Siinä missä Michael Bay polkee lapsuuden sankareitamme maanrakoon leffapuolella, hoitaa samaa peleissä kehittäjä Edge of Realityn Rise of the Dark Spark. Se on kyyninen rahastus, jonka yksinpeli on umpitylsää ja huonosti rytmitettyä putkessa räiskimistä. Ajoittain vaikeustaso hyppii seinille, jonka johdosta pelin kiroaa useammin kuin kerran sinne syvimpiin syövereihin. Pelaamisesta ja pelin ajattelustakin tulee huonolle tuulelle. Jos saat tämän roskan jostain, viskaa se parvekkeelta katuun ja vinttaa perään vielä ACME-alasin.
2. Rekoil: Liberator (PC, Xbox 360)
Plastic Piranha - Lue arvio
Rekoil yrittää epätoivoisesti haastaa Call of Dutyn kaltaiset nettipelien jättiläiset, mutta epäonnistuu surkeasti jokaisella osa-alueella. Tuntuu kuin siihen olisi tarkoituksella sisällytetty sinkohippojen ja realistisempaa sekä strategisempaa räiskintää tarjoavien pelien huonoimmat puolet. Pelaaminen on järkyttävän tahmaista, ulkoasu napattu suoraan PS2:n alkuajoilta ja nettikoodi onnistuu toimimaan ajoittain jopa yhtä hyvin kuin Pohjois-Korean demokratia. Onneksi peliä ei kukaan verkossa pelaakaan, eikä kyllä kannata sinunkaan.
1. Rambo: The Video Game (PC, PS3, Xbox 360)
Teyon - Lue arvio
Kolme Rambo-leffaa yhteen niputtava Rambo: The Video Game saattaa hyvinkin olla yksi huonoimmista lisenssipeleistä koskaan. Lopputulos ei osoita minkäänlaista kunnioitusta toimintaelokuvien klassikolle, vaan se on epäonnistunut sekoitus quick time eventejä, raideräiskintää sekä surkeita välinäytöksiä. Tämä ansaitsisi erikseen palkinnot myös vuoden susirumin ja hirveimmän kuuloinen tekele kautta aikojen kategorioissa, ja onneksi tällaista jätettä tulee vastaan todella harvoin. Peli onnistuu tappamaan henkisesti jo tunnin jälkeen, mutta kidutusta on edessä vielä viisi tuntia lisää. Se tosin vaatii sellaista luonteenlaatua, joka nauttii viisaudenhampaiden repimisestä irti ilman puudutusta. Älä ota tätä peliä vastaan vaikka saisit ilmaiseksi, äläkä ota edes silloin jos joku suostuu maksamaan sinulle sen ottamisesta.
- Paras kannettava peli
- Paras kuvitus
- Paras äänimaailma
- Paras uusiojulkaisu tai kokoelma
- Paras hahmo
- Paras design
- Paras tarina
- Paras indie-peli